31.08.2009

Finavian osavuosikatsaus 1.1.2009-30.6.2009: Toimialan heikot näkymät Finavian haasteena

Suomen lentoliikenteen tunnusluvut olivat vuoden 2009 toisella neljänneksellä lähes poikkeuksetta huonommat kuin ensimmäisellä verrattuna viime vuoden vastaaviin lukuihin. Ainoan selkeän poikkeaman tästä linjasta muodostaa kansainvälisen liikenteen matkustajamäärän kehitys, joka toisella neljänneksellä osoitti pienempää laskua -5,1 % kuin ensimmäisellä neljänneksellä, jolla matkustajamäärä väheni -7,7 %.

Kotimaan liikenteen matkustajamäärä pieneni toisella neljänneksellä -15,8 %, kun lasku ensimmäisellä neljänneksellä oli -9,7 %. Kokonaisliikenteen kehitys -8,5 % oli lähes identtinen edellisen neljänneksen vastaavan lukeman kanssa, joka oli -8,4 %.Kansainvälisessä lentoliikenteessä nykyisen taantuman vaikutus näkyy erityisesti EU-alueen liikenteen kehityksessä. Suomen ja EU:n välinen matkustajamäärä väheni toisella neljänneksellä -6,1 %. Kun ensimmäinenkin neljännes osoitti -10,3 % vähentymistä, on koko alkuvuosi 8,0 % laskuvauhdissa verrattuna edelliseen vuoteen. Pitkään kasvua ylläpitänyt Aasian liikenne notkahti toisella neljänneksellä. Muutoksen taustalla ovat toteutetut kapasiteetin leikkaukset. Matkustajamäärää väheni -9,0 %. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä matkustajamäärä oli vielä lievässä 1,8 % kasvussa. Liikennealueista parhainta kehitystä osoittaa, ehkä hieman yllättäen, Pohjois-Amerikan liikenne, vaikka sekin kääntyi -1,8 % laskuun toisella neljänneksellä. Pohjois-Amerikan liikenne on kuitenkin kasvanut ensimmäisen puolen vuoden aikana 9,3 % johtuen vuoden ensimmäisten kuukausien vahvasta 27,4 % kasvusta.

Lentokenttien yhteistyöjärjestö Airports Council International (ACI) raportoi Euroopan (1) matkustajamäärien vähentyneen tammi-toukokuussa -10,1 %. Rahtiliikenteen puolella vastaava vähennys oli -24,0 %. Myös Pohjoismaiden pääkaupunkien kentillä (2) matkustajamäärien kehitys oli erittäin heikkoa ja jäi alle yleiseurooppalaisen tason. Tammi-kesäkuussa kokonaisliikenne väheni näillä kentillä -12,6 % verrattuna viime vuoden vastaavaan jaksoon. Helsinki-Vantaan matkustajamäärä pieneni -6,8 % ollen vähäisempää kuin muilla pohjoismaiden pääkaupunkikentillä.

Suomen kaupallisen lentoliikenteen laskeutumiset vähenivät edellisestä vuodesta. Toisen neljänneksen osalta kehitys oli -9,1 %, kun ensimmäisellä neljänneksellä vastaava luku oli -2,6 %. Laskeutuvien tonnien kohdalla vastaavat luvut olivat -12,8 % ja -5,9 %. Näiden laskeutumis- ja tonnilukujen suhde osoittaa, että keskimääräinen tonneissa laskettu konekoko on pienentynyt. Toisella neljänneksellä pienentyminen oli - 4,0 % ja ensimmäisellä -3,4 %. Lentoyhtiöiden sopeutuminen alentuneeseen kysyntään on edelleen voimistunut vuoden toisella neljänneksellä.

Suomen ilmatilan kautta tapahtuvat ylilennot oli ainoa systemaattisesti positiivista kehitystä osoittava liikenteen indikaattori. Ylilentojen kasvu oli 2,9 % toisella neljänneksellä. Merkkejä kasvun hiipumisesta alkaa tosin olla näkyvissä, sillä vuoden ensimmäisen neljänneksen kasvu oli vielä 8,8 %. Tammi-kesäkuu jaksolla kasvu oli 5,6 %.

Finavia konsernin talouden kehitys

1.4.-30.6.2009

Finavia konserni muodostuu Finavia liikelaitoksesta sekä sen tytäryhtiöistä. Tytäryhtiöistä suurimmat ovat Finavian täysin omistamat yhtiöt LAK Oyj (Lentoasemakiinteistöt Oyj) ja Airpro Oy.

Konsernin liikevaihto laski toisella vuosineljänneksellä -3,3 % edelliseen vuoteen verrattuna päätyen 81,6 miljoonaan euroon (84,4). Liikevaihdon heikentyminen johtuu lähinnä emoyhtiö Finavian tuottojen vähenemisestä. Finavian liikevaihto laski vuosineljänneksen aikana -4,2 % eli 3,3 miljoonaa euroa. Tytäryhtiöistä Airpron liikevaihto oli huhti-kesäkuussa 13,3 %:n kasvussa, kun taas LAK Oyj:n liikevaihto oli vastaavana aikana -8,6 % laskussa.

Konsernin kulut kasvoivat 3,1 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja olivat 59,0 miljoonaa euroa (57,2). Kasvu johtuu henkilöstökulujen 13,5 %:n kasvusta verrattuna viime vuoteen. Ilman kertaluontoisia eläkemaksuja koskevia eriä henkilöstökulut kasvoivat 8,5 %. Kulut materiaaleista ja palveluista olivat viime vuoden tasolla ja liiketoiminnan muut kulut vähenivät vuosineljänneksen aikana 14,5 %.

Konsernin liiketulos oli 9,1 miljoonaa euroa (14,7), mikä on 5,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Liiketuloksen heikentyminen johtuu sekä taantuman myötä vähentyneistä tuotoista sekä henkilöstökulujen kasvusta. Henkilöstökuluihin kohdistuneet sopeuttamistoimenpiteet realisoituvat tuloslaskelmassa vasta vuoden toisella puoliskolla. Katsauskauden voitto oli 7,1 miljoonaa euroa (12,3).

1.1.-30.6.2009

Konsernin liikevaihto heikentyi ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2,5 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 165,1 miljoonaa euroa (169,2). Emoyhtiö Finavian liikevaihto oli 4,2 miljoonaa euroa ja LAK Oyj:n liikevaihto 0,2 miljoonaa euroa alle viime vuoden, kun taas Airpro Oy:n liikevaihto kasvoi alkuvuodesta 1,8 miljoonaa euroa.

Konsernin kulut kasvoivat 3,8 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ollen 123,0 miljoonaa euroa (118,5). Henkilöstökulut kasvoivat 10 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta ja olivat 59,7 miljoonaa euroa (54,2). Tässä on mukana kertaluonteiset eläkemaksujen palautukset. Ilman näitä kertaluonteisia eriä henkilöstökulut kasvoivat 7,4 %. Kasvu tuli pääosin palkkatason noususta. Henkilöstömäärässä ei tapahtunut oleellisia muutoksia. Materiaalikulut ja ulkopuolisten palvelujen ostot olivat 47,8 miljoonaa euroa ollen samalla tasolla kuin viime vuonna.

Konsernin ensimmäisen vuosipuoliskon liiketulos oli 16,1 miljoonaa euroa, mikä on 14,0 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Katsauskauden tulos oli 11,0 miljoonaa euroa (24,6). Vertailukelpoinen tulos ilman kertaluonteisia eriä enemmän kuin puolittui viime vuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 9,3 miljoonaa euroa (19,2).

Finavia liikelaitoksen talous

1.4. - 30.6.2009

Finavia liikelaitoksen liikevaihto väheni toisella vuosineljänneksellä -4,2 % edelliseen vuoteen verrattuna ollen 75,7 miljoonaa euroa (79,0). Liikenteen tuotot vähenivät -6,6 %, mutta kaupalliset tuotot paransivat hieman muuten heikkoa alkuvuotta kasvaen 0,9 %. Kansainvälisen liikenteen tuotot alenivat - 4,5 % ja kotimaan liikenteen tuotot olivat -19,1 % alle viime vuoden.

Finavian kulut kasvoivat 2,8 % edellisen vuoden toiseen neljännekseen verrattuna ja olivat 56,4 miljoonaa euroa (54,9). Henkilöstökulut kasvoivat 12,4 % ja olivat 24,7 miljoonaa euroa (22,0).

Henkilöstökulujen kasvu viime vuodesta johtuu pääosin palkkatason noususta. Palkkamenoissa on mukana eläkemaksuihin liittyvät kertaluonteiset erät. Kuluvana vuonna Valtionkonttori palautti liikelaitokselle liikaa kerättyjä eläkemaksuja 1,1 miljoonaa ja edellisenä vuonna vastaava palautus oli 2,2 miljoonaa euroa. Ilman näitä kertaluonteisia eriä henkilöstömenojen kasvu oli 8,5 %.

Finavia käynnisti vuoden vaihteessa kustannustehokkuutta parantavia toimenpiteitä. Näiden toimenpiteiden vaikutus näkyi katsauskauden kustannuskehityksessä. Materiaalit ja palvelut sekä liiketoiminnan muut kulut pienenivät katsauskaudella -3,5 % viime vuoden vastaavasta jaksosta.

Katsauskauden liiketulos oli 7,5 miljoonaa euroa (13,5). Toisen vuosineljänneksen tulos oli 6,5 miljoonaa euroa, mikä on 5,7 miljoonaa edellisvuoden vastaavaa heikompi (12,2).

1.1. - 30.6.2009

Finavia liikelaitoksen liikevaihto heikentyi ensimmäisellä vuosipuoliskolla 3,6 % edelliseen vuoteen verrattuna päätyen 152,3 miljoonaan euroon (157,9). Liikenteen tuotot vähenivät 5,9 %, kun taas kaupalliset tuotot olivat 1,3 %:n kasvussa. Kansainvälisen liikenteen tuotot alenivat 5,0 %. Heikko liikenteen kehitys näkyy etenkin kotimaan liikenteen tuotoissa, jotka olivat 12,9 % alle viime vuoden.

Finavia on pitkäjänteisesti tehostanut toimintaansa pitämällä hinnankorotukset alle inflaation. Viime vuosina toteutettujen hinnankorotusten taso on ollut noin puolet toteutuneesta inflaatiosta.

Kuluvan vuoden alussa Finavia korotti lentoliikennemaksujaan 1,1 %. Uutena palveluna ja sitä vastaavana maksuna otettiin käyttöön PRM-maksu (Passengers with Reduced Mobility). Ey-asetukseen perustuen lentoasemien tulee tarjota vammaisten ja liikuntarajoitteisten matkustajien avustamispalvelut. Tämän ns. PRM-palvelun tuottamisen hintavaikutus matkustajamaksuun on 0,20 euroa per lähtevä matkustaja. Muilta osin hinnankorotus kohdistui lennonvarmistuspalveluihin.

Finavian kulut kasvoivat tammi - kesäkuussa 3,3 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja olivat 116,9 miljoonaa euroa (113,1). Henkilöstökulut kasvoivat 8,6 % ja olivat 50,0 miljoonaa euroa (46,0). Henkilöstökulujen kasvu viime vuodesta johtuu pääosin palkkatason noususta. Materiaalit ja palvelut sekä liiketoiminnan muut kulut olivat vuoden ensimmäisen puoliskon osalta viime vuoden tasolla.

Tulos tammi-kesäkuulta oli 9,9 miljoonaa euroa (24,2). Tuloksen heikkeneminen johtuu kysynnän laskusta. Lentoasemaverkoston kustannusrakenne on suhteellisen kiinteä ja sopeutuminen kysynnän muutoksiin toteutuu viiveellä. Rahoituserät heikensivät tulosta. Nettorahoituserät olivat -3,0 miljoonaa euroa (-3,4 miljoonaa euroa). Alkuvuoden operatiivinen tulos ilman kertaluonteisia eriä oli 8,2 miljoonaa euroa (18,8).

Finavian liiketoimintojen rahavirta oli tammi-kesäkuussa 28,2 miljoonaa euroa, kun viime vuoden vastaava luku oli 40,3 miljoonaa euroa.

Konsernin liiketoiminnot

Finavia on organisoinut liiketoimintansa viiteen liiketoiminta-alueeseen. Liiketoiminnot vastaavat oman liiketoimintansa tarjonnasta ja sen kehittämisestä valtakunnallisesti.

Lentoasemaliiketoiminta vastaa Finavian lentoasemaverkostosta. Se tuottaa lentoasemapalvelut, vastaa lentoasemien infrastruktuurista sekä näiden kehittämisestä.

Lentoasemaliiketoiminnan tuotot muodostuvat lentoasemamaksuista, joita ovat mm. laskeutumismaksu, ilma-alusten paikoitusmaksu, matkustaja- ja turvamaksu. Tuottoihin vaikuttavat sekä matkustajamäärä että laskeutumisten lukumäärä ja ilma-alusten paino.

Lentoasemaliiketoiminnan tuotot tammi-kesäkuussa olivat 87,3 miljoonaa euroa (92,3) ja jäivät 5,4 % alle viime vuoden vastaavan ajankohdan. Liiketoiminnan liikennetuotot vähenivät -7,4 % johtuen matkustajamäärien heikosta kehityksestä.

Peruslentoasemakonsepti on otettu käyttöön kevään ja kesän aikana. Konseptin avulla toteutetaan pienten lentoasemien palvelut mahdollisimman kustannustehokkaasti. Helsinki-Vantaan henkilöturvatarkastuksen linjastojen uudistaminen kapasiteetin lisäämiseksi tehdään kesän aikana. Lisäksi henkilöturvatarkastuksen tehokkaampi konsepti otetaan käyttöön lokakuussa.

Helsinki-Vantaan ulkomaanterminaalin laajennus etenee asetetussa aikataulussa. Ensimmäisen vaiheen käyttöönotto on elokuussa. Helsinki-Vantaan terminaalijakoon liittyvät muutostyöt ovat käynnissä T1:ssä ja T2:ssa. Terminaalijako ulkomaan ja kotimaan lentojen välillä poistuu 5.8.

Lennonvarmistusliiketoiminnan vastuulla ovat Suomen ilmatilan käytön hallinta sekä siihen liittyvät lentoreittipalvelut ja lennonvarmistuspalvelut Finavian lentoasemilla.

Lennonvarmistusliiketoiminnan tuotot muodostuvat pääosin lentoasemien lennonvarmistusmaksuista ja lentoreittimaksuista. Vuoden 2009 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana lentoasemien lennonvarmistusmaksujen perusteena olevat liikenneilmailun tn-unitit vähenivät 8,2 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Lentoreittimaksun suoritteena käytettävät liikenneilmailun service unitit vähenivät -6,0 %. Lennonvarmistusliiketoiminnan tuotot olivat katsauskauden aikana 30,5 miljoonaa euroa (31,4) ja vähenivät edellisestä vuodesta -2,7 %.

Alkuvuoden aikana Lennonvarmistusliiketoiminta on käynnistänyt toimenpiteitä toiminnan tehostamiseksi ja palvelutuotannon kehittämiseksi. Merkittävimpiä käynnissä olevia hankkeita ovat lennonneuvontapalvelujen keskittäminen, alueellisen lennonvarmistuksen rakenteellinen uudistaminen ja yhteistoimintalentoasemien uudistamishanke (YTY/Fresh).

Kaupallinen liiketoiminta vastaa Finavian lentoasemien kaupallisista palveluista. Palvelut tarjotaan suoraan matkustajille tai yhteistyössä muiden lentoasemalla toimivien palvelutarjoajien kanssa. Kaupalliseen liiketoimintaan kuuluu mm. terminaalien kaupallisten tilojen vuokrauspalvelut, pysäköintipalvelut sekä myymälä- ja kahvilapalvelut.

Tuotot ovat vahvasti riippuvaisia kokonaismatkustajamäärästä. Palvelutarjonta vaihtelee lentoasemittain. Kaupallisen liiketoiminnan tuotot olivat ensimmäisen puolen vuoden aikana 0,4 % alle viime vuoden. Kaupallisen liiketoiminnan liikevaihdon kehitykseen vaikuttaa matkustajamäärien lasku ja epävarman taloustilanteen aiheuttama vaikutus matkustajien ostohalukkuuteen. Kaupallisessa liiketoiminnassa on käynnissä useita myynnin ja palvelutarjonnan lisäämiseen tähtääviä kehityshankkeita sekä oman toiminnan kustannustehokkuutta lisääviä uudistuksia. Näillä pyritään lieventämään matkustajamäärän vähenemisestä johtuvia vaikutuksia liiketoimintaan.

Finavian kiinteistöliiketoiminnasta vastaa Lentoasemakiinteistöt Oyj (LAK). Yhtiö tarjoaa toimitilapalveluja lentoasemalla toimiville yrityksille ja toimii kyseisten rakennushankkeiden kehittäjänä ja rakennusten omistajana. LAK Oyj:n liikevaihto laski tammi-kesäkuussa 3,1 % vuokratuottojen vähenemisen myötä ollen 4,8 miljoonaa euroa (5,0).

Airpro Oy kehittää ja tuottaa liikenne-, lentoasema- ja matkapalveluita liikenteen ja matkailun yrityksille sekä suoraan matkustajille. Airpron tammi-kesäkuun liikevaihto on kasvanut 13,6 % lähinnä uusien sopimusten kautta. Katsauskauden liikevaihto oli 15,0 miljoonaa euroa (13,2).

Investoinnit

Kuluvan vuoden investointisuunnitelma konsernissa on yhteensä 125 miljoonaa euroa. Johtuen lentoliikenteen heikosta kehityksestä Finavia on sopeuttanut investointiohjelmaansa vastamaan kysyntätilannetta.

Tällä hetkellä hallituksen hyväksymä investointiohjelma sisältää valtuudet 94 miljoonan euron investointimenoihin vuoden 2009 aikana. Ensimmäisen puolivuotiskauden aikana investointimenojen toteutuma oli 41,0 miljoonaa euroa (51,1).

Suurin käynnissä oleva investointihanke on Helsinki-Vantaan lentoasemalla oleva ulkomaanterminaalin laajennusosan rakentaminen, joka otetaan käyttöön vaiheittain tulevan syksyn ja talven aikana.

Näkymät loppuvuodelle 2009

Eurocontrolin Statfor-yksikkö on alentanut Euroopan lentoliikenteen ennustettaan toistuvasti tämän vuoden aikana. Tuoreimmassa eli heinäkuun lopussa ilmestyneessä katsauksessa eurooppalaisten operaatioiden ennustetaan vähentyvän -6,1 % vuonna 2009. Paria kuukautta vanhemmassa arviossa kehitysvauhdin katsottiin vielä olevan 0,6 prosenttiyksikköä parempi. Suomen osalta operaatioennuste on jonkin verran Euroopan keskimääräistä tasoa heikompi, niinpä kehitysvauhdiksi esitetään lukemaa -7,0 %. Toukokuun lopussa julkaistuun ennusteeseen verrattuna luvussa on heikennystä 1,1 prosenttiyksikköä.

Lentoliikenteen kehittymisen ennakointi loppuvuoden osalta on erittäin vaikeaa. Maailmanlaajuinen lentoyhtiöiden etu- ja yhteistyöjärjestö IATA ennakoi loppuvuoden sekä myös vuosien 2010 ja 2011 olevan lentoliikenteessä haasteellisia.

Heikentyneen kysyntätilanteen vuoksi Finavian hallitus käynnisti keväällä toimenpideohjelman, jolla haetaan 20 miljoonan euron kustannussäästöjä vuositasolla. Tähän liittyy mm. koko henkilöstöä koskevat YT-neuvottelut ja erilaiset toiminnan tehostamishankkeet.

Rahoituksen riittävyyden turvaamiseksi Finavia on sopeuttanut hallitusti investointiohjelmaansa. Tehostamisohjelman vaikutukset tulevat realisoitumaan osin vuoden toisella puoliskolla ja ensi vuoden aikana.

Lentoliikennetoimialan heikko taloudellinen tilanne on jatkunut jo pitkään. Lentoliikenteen turvaamiseksi Finavian hallitus päätti 28.8.2009 alentaa lentoliikenteen maksuja 1.9.2009 alkaen vuoden loppuun asti keskimäärin 10,3 %. Maksualennukset tullaan kohdentamaan matkustaja-, laskeutumis- ja lennonvarmistusmaksuihin.

Finavia -konsernin tulos tulee jäämään selvästi alle viime vuoden tuloksen. On todennäköistä ettei Finavia saavuta sille asetettuja taloudellisia tavoitteita vuonna 2009.

Loppuvuoden tuloskehitys riippuu lentoliikenteen kysyntätilanteen kehittymisestä sekä siitä, kuinka hyvin liikelaitos ja sen tytäryhtiöt onnistuvat sopeuttamisohjelmien toteuttamisessa.

(1) 41 lentoasemaa Euroopassa, jotka kattavat 55,7 % alueen liikenteestä.(2) Tukholma-Arlanda, Kööpenhamina, Oslo-Gardemoen ja Helsinki-Vantaa.

Arkisto