Valtion talousarviokäsittelyn
yhteydessä eduskunta hyväksyi ja valtioneuvosto
asetti Ilmailulaitokselle seuraavat palvelu- ja muut toimintatavoitteet:
Ilmailulaitoksen tavoitteena on tarjota ilmaliikenteen tarvitsemia
lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluja mahdollisimman tehokkaasti,
taloudellisesti sekä turvallisuutta edistämällä.
Ilmailulaitos huolehtii palvelujen tarkoituksenmukaisesta
tarjonnasta liiketoiminnan edellytysten mukaisesti. Palvelujen
tarjonnan tavoitteena on, että liikenneilmailun toimintaedellytykset
ovat lentoasemilla hyvät ja että Ilmailulaitoksen
toimesta johtuvat lentoliikenteen viiveet ovat mahdollisimman
vähäiset.
Suomen lentoasemia ja lennonvarmistusjärjestelmää
ylläpidetään ja kehitetään yhtenä
kokonaisuutena niiden palvelujen kysyntää vastaavasti.
Ilmailulaitoksen tulostavoite ennen tilinpäätössiirtoja
on 7,9 milj. euroa.
Liikenne- ja viestintäministeriö asetti Ilmailulaitokselle
tavoitteen osallistua ilmailualan kriisivalmiuden kehittämiseen
Naton kumppanuusohjelman puitteissa liikenne- ja viestintäministeriön
valmiusyksikön kanssa tarkemmin sovittavalla tavalla.
Tämän tavoitteen osalta voidaan todeta Ilmailulaitoksen
edustajan osallistuneen asiaan liittyviin kokouksiin ja
raportoineen niistä liikenne- ja viestintäministeriölle.
Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö
asetti Ilmailulaitoksen Lentoturvallisuushallinnolle omat
toimintatavoitteet vuodelle 2004. Näistä tavoitteista
Lentoturvallisuushallinto on antanut erillisen raportin
liikenne- ja viestintäministeriölle.
Lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluiden turvallisuus
Vuonna 2004 Ilmailulaitoksen toiminnasta ei aiheutunut
lento-onnettomuutta (AA) tai vakavaa vaaratilannetta (A).
Eräiden vaaratilanteiden tutkinta on vielä kesken
ja saattaa muuttaa vakavuusluokittelua ja siten alla olevia
lukuja.
Ilmailulaitoksen turvallisuuden hallintaorganisaatio tutki
vuoden 2004 aikana kerätyistä ilmoituksista 146
tapausta. Näistä haluttiin varmistaa Ilmailulaitoksen
toiminnan taso riippumatta poikkeaman aiheuttajasta tai
osallisista. Lentoturvallisuusluokittelun mukaisia niin
sanottuja B-luokan tapauksia näistä oli 18 (26
vuonna 2003). Muut olivat eriasteisia ja -tyyppisiä
poikkeamia tai muita ilmoituksia.
Ilmailulaitoksen organisaatio on pystynyt reagoimaan kaikkiin
poikkeamiin nopeasti ja perusteellisesti. Onnettomuustutkintakeskuksen
tutkintakertomuksissa ei ole annettu suosituksia Ilmailulaitoksen
toiminnan kehittämiseksi.
Sisäinen poikkeama- ja havaintoilmoitusjärjestelmä
(PHI-järjestelmä) on Ilmailulaitoksen turvallisuuden
seurantajärjestelmän selkäranka. Tehostaakseen
tiedonkeruuta ja -levitystä Ilmailulaitos käynnisti
marraskuussa 2004 projektin PHI-järjestelmän muuttamiseksi
atk-pohjaiseksi vuonna 2005. Projektin osana Ilmailulaitos
kartoitti käyttäjien mielipiteitä ja parannusehdotuksia
seitsemän käyttövuoden jälkeen joulukuussa
2004. Selvityksen analysointi on kesken.
Lentoasemien ja lennonvarmistuksen turvallisen toiminnan
tavoitteet saavutettiin.
Lentomatkustajan turvallisuus
Lentomatkustajien turvatarkastukset toteutettiin vuoden
aikana noudattaen tinkimättömästi Euroopan
Unionin ja Suomen viranomaisten määräyksiä.
Vuoden aikana toteutettiin useita turvatarkastustoimintaan
liittyviä, viranomaisten edellyttämiä tehostamistoimenpiteitä.
Helsinki-Vantaan lentoasemalle valmistunut ulkomaanterminaalin
laajennus (ei-Schengen-maihin matkustavien matkustajatilat)
tuli arvioitua noin 4 milj. euroa kalliimmaksi johtuen uusista,
matkustajia ja matkatavaroiden käsittelyä koskevien
määräysten edellyttämistä rakenteista
ja lisälaitteista.
Toiminnan aiempaa kovemmista vaatimuksista huolimatta on
turvatarkastuskustannukset saatu pysymään eurooppalaisittain
varsin kohtuullisina. Kokonaisuutena Suomen lentoasemien
turvatarkastukset ovat kuitenkin vuodessa lähes 17
milj. euroa, ja lähtevän lentomatkustajan maksama
kustannusperusteinen turvatarkastusmaksu on 2,71 euroa.
Tämä maksu on kansainvälisessä vertailussa
edullinen.
Lentoliikenteen viiveet
Eurocontrol-järjestön laatimien lentoliikenteen
viivästymistilastojen mukaan Suomen ilmatilassa tapahtuneista
lennoista 5,7 % viivästyi lennonjohdon antamista rajoituksista
johtuen (2,8 % vuonna 2003). Näistä viivästymistä
94 % oli alle 4 minuutin viiveitä. Lennonjohto rajoittaa
tietyissä tilanteissa lähtevien tai saapuvien
lentojen määrää turvatakseen kapasiteetin
turvallisen käytön. Suomessa vuonna 2004 rajoitusten
syistä 65 % oli heijastumaa ulkomailta ja 35 % Suomi-peräisiä.
Suomen lennonvarmistuksen antamat rajoitukset aiheuttivat
viivästymiä 2,3 %:iin lennoista (0,2 % vuonna
2003), ja keskiviive kaikille lennoille jaettuna oli 22
sekuntia. Syy Suomen lennonvarmistuksen toiminnasta aiheutuneiden
viiveiden kasvuun oli Tampereen aluelennonjohdossa lokakuun
lopulla 2004 käyttöön otetun uuden lennonvarmistusjärjestelmän
alkuvaiheessa tarkoituksellisesti sovellettu, normaalia
alhaisempi liikenteen käsittelykapasiteetti (54 % viiveistä).
Käyttöönoton edetessä kapasiteetti
voitiin palauttaa normaaliksi asteittain, jolloin lennonvarmistuksesta
aiheutuneet viiveet poistuivat. Kokonaisuudessaan uuden
järjestelmän käyttöönotto sujui
hyvin. Toiseksi merkittävin syy (28 %) viiveisiin on
Helsinki-Vantaan lentoaseman kiiretunnin kapasiteettirajan
ylittyminen saapuville lennoille yhdessä kesällä
tehdyn kiitotieremontin kanssa. Erilaiset järjestelmien
tekniset häiriöt aiheuttivat viiveistä 11
% ja sää 4 % sekä miehistövajaukset
3 %. Uusien järjestelmien käyttöönottotilanteista
ja Helsinki-Vantaan sivukiitotien kunnostuksesta johtuneista
käyttörajoituksista huolimatta Suomen lennonvarmistuksen
ja lentoasemien toiminnasta johtuvien viivästyneiden
lentojen osuus on noin kolmasosa Euroopan keskiarvosta.
Lentoliikenteen täsmällisyys on Suomessa hyvä.
Ilmailulaitoksen toiminnan tehokkuus
Ilmailulaitoksen päätuotteiden, lentoasemapalvelujen
ja lennonvarmistuspalvelujen, toiminnan tehokkuutta mitataan
tehtyjen henkilötyövuosien ja tuotettujen suoritteiden
kautta.
Ilmailulaitoksen toiminnan tehokkuus mitattuna matkustajamäärällä
tehtyä henkilötyövuotta kohden vuonna 2004
parani 9,8 % verrattuna vuoteen 2003. Myös lentojen
määrä tehtyä henkilötyövuotta
kohden parani 9,1 %.
Lentoasemapalvelujen kulut – ylläpito- ja pääomakulut
– kasvoivat vuodesta 2003 vuoteen 2004 verrattuna
4,8 %. Kasvu johtui rakentamisesta aiheutuneiden purkukustannusten
kirjaamisesta kuluksi sekä lisääntyneestä
korjaus- ja huoltotoiminnasta. Kun matkustajien määrä
kasvoi 10,8 %, aleni yksikkökohtainen suoritekustannus
5,4 %. Lentoasemapalvelujen liikevoitto aleni 0,7 milj.
euroa.
Lennonvarmistuspalvelujen kulut kasvoivat vuodesta 2003
vuoteen 2004 verrattuna 7,8 %. Kasvu johtui pääasiassa
uuden lennonvarmistusjärjestelmän (Eurocat) käyttöönotosta.
Kun lentojen lukumäärä kasvoi 10,1 %, aleni
yksikkökohtainen suoritekustannus 2,1 %. Lennonvarmistuspalvelujen
liikevoitto parantui 2,6 milj. euroa, mutta jäi vieläkin
negatiiviseksi.
Viimeisimmässä Eurocontrollin julkaisemassa lennonvarmistustoimialan
kustannustehokkuusvertailussa vuodelta 2002 Ilmailulaitos
sijoittui kymmenen tehokkaimman palveluntuottajan joukkoon.
Vertailussa oli mukana yli 30 Eurocontrol-maata, ja siinä
vertailtiin sekä lentoreittipalvelun että lentoasemien
lennonvarmistuspalvelun kustannustehokkuutta. Vuoden 2003
tietoihin perustuva tutkimus valmistuu loppukeväästä
2005.
Palvelutuotannon tehokkuutta voidaan myös mitata vertailemalla
palveluhintoja eri lentoasemilla. Näissä kansainvälisissä
vertailuissa Ilmailulaitos ja erityisesti Helsinki-Vantaan
lentoasema sijoittuvat edullisimpien eurooppalaisten lentoasemien
ryhmään.
Lentoliikenteen hinnat ja lentoasemien palveluajat
Ilmailulaitoksen pitkän aikavälin hinnoittelutavoitteena
on pitää hintojen muutos tasolla, joka on korkeintaan
70 % inflaatiosta. Vuoden 2004 alussa liikennemaksujen yleistä
tasoa ei muutettu. Liikenteen kehittyessä suotuisasti
voitiin elokuussa alentaa reittilentomaksua 10 %:lla. Lisäksi
kesällä tuettiin alennuksin reittiliikennettä
ja tätä tukea voitiin paikoin jatkaa vuoden loppuun
asti. Hinnanalennukset huomioiden vuoden 2004 hintamuutos
oli Ilmailulaitoksen palveluissa –2,3 %.
Vuoden 2004 alussa lentoaseman lennonvarmistuspalvelumaksun
rakennetta muutettiin niin, että yksikköhinnat
ovat lentoasemien lennonvarmistuksen palvelutason mukaisia.
Ylimpään palvelutasoluokkaan kuuluvat lentoasemat,
joilla annetaan tutkapohjaista lennonjohtopalvelua vuorokauden
ympäri tai vilkkaimman liikenteen aikana. Nämä
lentoasemat ovat pääsääntöisesti
auki koko vuorokauden.
Seuraavaan luokkaan kuuluvat lentoasemat, joilla on tarjolla
menetelmäpohjaista lähestymislennonjohtopalvelua
yhdistettynä lähilennonjohtoon. Ne ovat liikennemääriltään
jonkin verran pienempiä, mutta kuitenkin sen verran
vilkkaita, että liikenne edellyttää porrastamista.
Näillä lentoasemilla keskimääräinen
aukioloaika on arkipäivisin 16 tuntia ja viikonloppuisin
15 tuntia. Vaikka aukioloaika on mitoitettu säännöllisen
liikenteen tarpeisiin, jouduttiin vuoden 2004 aikana kyseisillä
lentoasemilla jatkamaan lentoaseman aukipitämistä
merkittävästi 260 päivänä esimerkiksi
viimehetken aikataulumuutosten tai myöhästymisten
takia.
Kolmannen palvelutasoryhmän lentoasemilla tarjotaan
lentotiedotuspalvelua (AFIS). Näillä lentoasemilla
operaatiomäärät jäävät merkittävästi
pienemmiksi eikä porrastustarvetta pääsääntöisesti
ole. Näiden lentoasemien aukioloajat on supistettu
minimiin ja aukioloajat saattavat koostua useista muutaman
tunnin pätkistä. Keskimääräinen
aukioloaika näillä lentoasemilla oli 6 tuntia
vuorokaudessa. Näilläkin lentoasemilla jouduttiin
lentoaseman aukioloaikaa jatkamaan julkaistusta aukioloajasta
yli 150 päivänä.
Lentomatkustajien kokema palvelutaso
Ilmailulaitos mittaa lentomatkustajien lentoasemilla kokemaa
palvelutasoa säännöllisesti. Tutkimus tehdään
vuosittain kahdesti talvi- ja kesäliikennekausien aikana.
Vuoden 2004 tutkimusten perusteella voidaan todeta, että
lentoasemien palvelujen laatu on säilynyt hyvällä
tasolla (5,76 asteikolla 1–7). Verrattuna vuoden 2003
tulokseen (5,81) saavutettu tulos on aavistuksen heikompi.
Ero on tilastollisesti merkityksetön.
Palvelun osatekijöistä parhaimmiksi arvioitiin
henkilöstön palveluasenne ja turvatarkastus. Lentoasemista
parhaiten menestyivät kokonaisarvioinnin perusteella
Kajaanin, Ivalon, Joensuun ja Helsinki-Vantaan lentoasemat.
Näistä kolmen ensimmäisen kohdalla muutoskehitys
on ollut erityisen myönteinen. Muutamien lentoasemien
kohdalla saneerausrakentaminen on häirinnyt jonkin
verran matkustajaviihtyvyyttä (muun muassa Jyväskylän
lentoasemalla).
Ympäristötavoitteiden toteutuminen
Ilmailulaitos oli yksi niistä kahdestatoista liikenne-
ja viestintäministeriö (LVM) alan laitoksesta,
jonka ympäristöjärjestelmien arvioinnin ministeriö
teetti kertomusvuonna. Arviointi kohdistui ympäristöjärjestelmiin
liittyviin toimintatapoihin ja niiden kehittämismahdollisuuksiin
eikä varsinaisesti ympäristövaikutusten eli
toiminnan tuloksellisuuden arviointiin.
Tulosten mukaan Ilmailulaitoksen vahvuuksina pidettiin
ympäristöjärjestelmän selkeää
rakennetta ja omaa keskitettyä aktiivista ympäristöorganisaatiota.
Kuukausittain kokoontuvaa ympäristöjohtoryhmää
pidettiin arvioinnissa sitoutuneena ja lentoasemien ympäristövastaavien
yhteistyötä toimivana. Kehittämiskohteina
nähtiin ympäristöjohtamisen suuntaaminen
osaksi kokonaisjohtamisjärjestelmää, mikä
auttaisi resurssien kohdentamisessa. Lisäksi ympäristöjärjestelmän
kehittämisen edellytyksenä nähtiin auditointien
ja johdon katselmusten tehokkaampi hyödyntäminen.
Koko hallinnonalalla Ilmailulaitoksen ympäristöasioiden
organisoitumisen ja resurssoinnin katsottiin olevan hyvällä
tasolla, samoin toiminnan dokumentoinnin ja sen kattavuuden.
Yhteiskunnan asettamat ympäristötarpeet realisoituvat
lentoasemien ympäristöluvissa asetettavien määräysten
määränä ja laatuna. Ilmailulaitos jatkoi
vuoden 2004 aikana aktiivista yhteistyötä ympäristöviranomaisten
kanssa. Ilmailulaitos on hakenut kertomusvuoden loppuun
mennessä neljän lentoaseman ympäristölupaa
ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisesti. Kuuden
muun lentoaseman lupatarpeesta ja hakuaikataulusta on tehty
päätös. Ensimmäinen lupapäätös
on odotettavissa kevään 2005 kuluessa Tampere-Pirkkalan
lentoasemaa koskien.
Diagrammit:
