VIIMEISELLE MATKALLE
Ilmailulaitoksen vuotta varjosti kaksi traagista kuolemantapausta. Pääjohtaja Mikko Talvitie (s. 1945) kuoli auto-onnettomuudessa matkalla työpaikalleen maaliskuun 17. päivänä. Vain vajaa puoli vuotta myöhemmin, elokuun 10. päivänä, saimme tiedon Ilmailulaitoksen tytäryhtiön, Airpron toimitusjohtajan Jarkko Varjon (s. 1960) menehtymisestä helikopterionnettomuudessa.
Mikko Talvitiestä tuli Ilmailulaitoksen pääjohtaja
vuonna 1991, jolloin ilmailuhallinnon organisaatiossa tapahtui suuri muutos:
ilmailuhallituksesta tuli valtion budjetista riippumaton, taloudestaan ja
investoinneistaan itsenäisesti päättävä liikelaitos.
Talvitien johdolla Ilmailulaitos käynnisti mittavan uudistustyön,
jonka myötä matkustajaterminaalit kaikilla Ilmailulaitoksen reittiliikennelentoasemilla
saneerattiin ja osin laajennettiin. Helsinki-Vantaan lentoasema kasvoi ja
kehittyi Talvitien aikana yhdeksi maailman kärkilentoasemista, ja koko
maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä saatettiin erinomaiseen
kuntoon.
Mikko Talvitie korosti Ilmailulaitoksen roolia palvelulaitoksena. Hyvät palvelut, asiakkaiden tarpeiden huomioon ottaminen sekä kohtuullinen, mutta taloudellisesti terve maksurakenne olivat hänen tavoitteitaan ilmailua edistettäessä.
Mikko Talvitien poismeno järkytti syvästi laitoksen henkilöstöä ja koko ilmailuyhteisöä. Ilmailulaitos menetti hänessä määrätietoisen ja kannustavan, visionäärisen johtajan.
Jarkko Varjo tuli Ilmailulaitoksen palvelukseen Helsinki-Vantaan lentoasemalle maaliikenneyksikön markkinointipäälliköksi vuonna 1993. Ilmailulaitoksen kehittämispäälliköksi hänet nimitettiin 1997, ja kaksi vuotta myöhemmin hänestä tuli Suomen Lentoasemapalvelut Oy:n (Airpro) toimitusjohtaja.
Jarkko Varjo kehitti Airpron toimintaa laaja-alaisesti, koko maata koskevaksi yritykseksi. Hän etsi koko ajan uusia liiketoiminta-alueita ja oli muun muassa luomassa halpalentoyhtiötoimintaa Tampere- Pirkkalan lentoasemalle.
Ilmailulaitoslaiset jäivät kaipaamaan valoisaa ja positiivista voimaa säteilevää työtoveriaan.