arrowFinavian vuosikertomus 2006
tulostasuurempi tekstipienempi teksti

Uusia ulottuvuuksia

Finavia pitää Suomen ilmassa

Lentoliikenteellä on laajat ulottuvuudet. Kun lentoliikenne yhdistää
Suomen muuhun maailmaan, emme jää yksin ”saarellemme”. Kun saavutamme
määränpäämme, voimme käyttää henkisiä resurssejamme ja innovaatioitamme.
Voimme myydä, markkinoida ja luoda hyvinvointia. Samalla opimme ja omaksumme maailmalla uutta.

Mikä voisi olla kulttuurisesta näkökulmasta tärkeämpää kuin matkustaminen
ja eri kulttuurien kohtaaminen? Lentoliikenne mahdollistaa ihmisten
liikkumisen: me pääsemme maailmalle ja maailmalta pääsee puolestaan
meille – vaikka kokemaan pohjoisen eksoottisia matkailuelämyksiä.
Maamme lentoasemilta on yhteys maailmanlaajuiseen verkkoon. Nämä
ovat Suomelle isoja kilpailukykytekijöitä.

Kansainvälisyys lähentää, synnyttää yhteistyötä ja ystävyyttä sekä murtaa
raja-aitoja. Valtiomiehet tavoittavat toisensa nopeasti, ja kansainväliset
yhteisöt voivat toimia joustavasti. Maailmankuulu pianisti lentää Helsingin-
konserttiinsa New Yorkista ja jatkaa Pekingiin. Suomalainen asiantuntija
neuvottelee tänään Singaporessa, huomenna Pariisissa. Lentoliikenne
on välineenä mukana kaikessa.

Lentoliikenteen edellytykset syntyvät yhteistyönä, verkottumalla.
Finavia haluaa infrastruktuurin palvelujen tuottajana tarjota asiakkailleen
kysyntään perustuvat palvelut, kapasiteetin ja laadun. Näitä ovat muun
muassa eurooppalaisittain edulliset hinnat sekä Euroopan nopeimmat
lentokoneiden kääntöajat.

Asiakkaittemme menestys on kaikille fi navialaisille tärkeää, sillä kyseessä on samalla koko Suomen etu. Finavia haluaa olla asiakaslähtöinen, kannattavasti kasvava palveluliikelaitos, jolla on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Tätä visiota toteuttaessamme pysymme Euroopan kärjessä.

Vision suhteen emme saa herpaantua hetkeksikään. Meidän tulee tunnistaa asiakkaan tarpeet sekä lentoliikenteen
tulevat suuntaukset. Meidän tulee pyrkiä kilpailijoita parempaan ketteryyteen ja kustannustehokkaaseen toimintaan. Meille keskeiset markkinat ovat eurooppalaiset markkinat. Suomessa meidän on tavoiteltava kilpailuetua muihin toimijoihin, jotta ”saaremme” muuttuisi helposti saavutettavaksi ja jotta saareltamme olisi helppo saavuttaa. Kilpailu virkistää!

Aasian gateway-liikenteen ansiosta olemme hyvissä asemissa naapurimaihimme nähden. Kaukoidän liikenteen tärkein merkitys on sen vaikutus Euroopanliikenteeseen eli siihen runsaaseen tarjontaan – noin 40 suoraan ja tiheästi liikennöityyn yhteyteen – jonka Helsinki-Vantaa ja verkkomme mahdollistavat. Kaukoidän liikenteessä yhteyksien määrä ja tiheys ovat vasta toisella sijalla, vaikka Helsinki-Vantaalta lähteekin viikossa jopa 50 suoraa lentoa noin kymmeneen kohteeseen
Aasiassa.

Kun me Finaviassa pidämme tavoitteemme kirkkaana mielessä ja kun asiakkaamme menestyvät, säilytämme vastakin nykyisen vahvan markkina-asemamme. Lentoliikenteen edellytysten turvaaminen on Suomelle tärkeää tässäkin mielessä. Muistutettakoon, että tämä kaikki syntyy puhtaasti liiketoimintana. Veronmaksajan kukkarolla ei käydä, mutta sinne tuloutetaan osinkoa.

Tuloksemme vuodelta 2006 on hyvä. Hoidimme lähes 10 prosentin liikenteen kasvun pitkälti entisen suuruisilla resursseilla. Liikenteen hintojen korotusprosentti vuodelle 2007 on 0,0. Tulostaso, noin 23 miljoonaa euroa, antaa meille – osingon jälkeen – mahdollisuuden investointiemme rahoittamiseen. Otamme myös lainaa, jotta voimme vastata kapasiteettitarpeisiin kysynnän mukaisesti. Liikelaitosmalli tarjoaa meille mahdollisuuden käyttää resurssit selkeästi asiakkaittemme hyväksi.

Kertomusvuonna käynnistimme Helsinki-Vantaan ulkomaanterminaalin laajennustyöt. Investointi sisältää myös koko terminaalin matkatavarajärjestelmät. Tämä Finavian historian suurin, noin 140 miljoonan euron investointi kertoo vahvasta sitoutumisestamme tulevaisuuteen. Finavian tytäryhtiö taas investoi lentokenttähotelliin, joka rakennetaan ulkomaanterminaalin viereen. Hotelli palvelee erityisesti gateway- ja liikematkustajia.

Ilman hyvää kiitotiekapasiteettia emme pystyisi Helsinki- Vantaalla hoitamaan sekä Aasian gateway-liikennettä että kotimaan syöttöliikenteen samanaikaisesti synnyttämää Euroopan-liikennettä. Helsinki-Vantaalla on kolmen kiitotien toimiva järjestelmä, jossa kahden kiitotien yhtäaikainen rinnakkaiskäyttö mahdollistaa yli 80 operaation (nousun tai laskun) tuntikapasiteetin. Finavian investoinnit kiitotiejärjestelmään ovat keskeisessä asemassa suomalaisen kilpailukyvyn kannalta.
Tärkeää on, että tätä kapasiteettia voidaan vastakin käyttää turvallisesti, kustannustehokkaasti ja Suomelle
edellytyksiä luoden.

Kuluneen vuoden aikana olemme panostaneet erityisesti turva- ja laatuprosesseihin. Tämän työn huipentuma oli Finavian nimittäminen ilmaliikennepalvelujen tarjoajaksi Suomessa uusien eurooppalaisten Single European Sky (SES) -määräysten mukaisesti. Nimityksen ja sen edellyttämän toimiluvan vaatimat rakenteet syntyivät meillä ensimmäisten Euroopan maiden
joukossa.

Finavian henkilöstö ansaitsee lämpimät kiitokset sitoutuneesta ja osaavasta toiminnastaan. Kiitoksiin liittyy henkilöstörahasto, jonka olemme kehittäneet palkkioksi tuloksellisesta toiminnasta. Pidän rahastoa tärkeänä elementtinä liiketoiminnassamme nyt ja tulevaisuudessa.

Ilmailulaitos Finavia tuottaa julkista arvoa omistajalleen sekä koko suomalaiselle yhteiskunnalle ja sen elinkeinorakenteelle.
Analysoimalla tätä arvoa ja tunnistamalla ne asiat, joita lentoliikenne ja Finavia sen keskeisenä edellytysten luojana synnyttävät, valmistaudumme parhaiten tulevaan. Työmme suomalaisen yhteiskunnan kilpailuedellytysten luojana jatkuu siten kuluvanakin vuonna – yhteistyössä ja suurella sydämellä.

Samuli Haapasalo
Pääjohtaja

 


Takaisin ylös
Tietoa tekijöistä    Copyright © Finavia 2007