Hallituksen toimintakertomus
ILMAILULAITOKSEN PALVELUTAVOITTEET 2006
Liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) 8 §:n 2 momentin
perusteella ohjaava ministeriö päättää Ilmailulaitokselle
asetettavista palvelutavoitteista ja tulostavoitteesta.
Seuraavassa on esitetty tavoitteet ja niiden toteutuminen
vuonna 2006.
Lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluiden turvallisuus
ja tehokkuus
Ilmailulaitoksen tavoitteena on tarjota ilmaliikenteen tarpeisiin lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluja mahdollisimman turvallisesti ja tehokkaasti. Ilmailulaitos tarjoaa myös puolustushallinnon ja pelastusviranomaisten sekä ilmailualan koulutustoiminnan tarvitsemia palveluja. Ilmailulaitos huolehtii ilmaliikenteen ja muiden palvelujensa tarjonnasta kannattavan liiketoiminnan edellyttämällä tavalla. Tavoitteena on, että liikenneilmailun toimintaedellytykset ovat laitoksen ylläpitämillä lentoasemilla ja Suomen ilmatilassa hyvät ja turvalliset ja että Ilmailulaitoksen toiminnasta johtuvat lentoliikenteen viiveet ovat alle puolet eurooppalaisesta keskitasosta.
Turvallisuus
Ilmailulaitos panosti merkittävästi oman toimintansa turvallisuuden kehittämiseen. Ilmailulaitos kuvasi Euroopan unionin Single European Sky -asetuksen (SES) vaatimusten mukaisesti useat lennonvarmistuksen osa-alueet ja turvallisuuden hallintajärjestelmän organisoinnin ja toimivuuden. Tähän liittyen Ilmailulaitos muutti 1.4.2006 organisaatiotaan siten, että konsernihallintoon perustettiin turvallisuus- ja laatuyksikkö suoraan pääjohtajan alaisuuteen. Yksikköön sijoitettiin Ilmailulaitoksen oma poikkeamien tutkinta, omien auditointien suorittaminen, turvallisuustietojen koordinointi sekä turvallisuustarkastelujen ja raportoinnin ohjeistaminen.
Ilmailulaitoksen vuosia kestänyt työ raportointikynnyksen madaltamiseksi tuotti myös tulosta. Ilmailulaitos keräsi lennonvarmistusyksiköistä ja lentoasemien kenttätoimialoilta yhteensä 1 289 ilmoitusta. Näistä valtaosa käsitteli ilma-alusten toimintaa tai niiden teknisiä ongelmia, mutta myös merkittävissä määrin omaa toimintaa. Ilmailulaitoksen teknisen vikaraportoinnin luvut eivät sisälly edellä olevaan lukuun.
Ilmailulaitoksen toiminnasta johtuvia onnettomuuksia ei ollut. Vakavia vaaratilanteita oli kaksi, toinen liittyi kiitotien liukkauteen ja toinen ajoneuvon luvattomaan kiitotien ylitykseen.
Turvallisuuden hallintaorganisaation eri johtoryhmät ovat kokoontuneet säännöllisesti vuonna 2006. Turvallisuus- ja laatukomitea kokoontui 9 kertaa, lennonvarmistusosaston turvallisuus- ja laatutoimikunta samoin 9 kertaa, kenttäosaston turvallisuus- ja laatutoimikunta 11 kertaa ja lentoasemien ja yksiköiden turvallisuusjohtoryhmät kaikkiaan 151 kertaa.
Turvallisuus- ja laatuyksikkö suoritti auditoinnit kaikilla Ilmailulaitoksen lentoasemilla ja lennonvarmistuskeskuksissa. Auditointien päätavoite oli lentoturvallisuuskriittisten prosessien viimeistely ja tarkastus siten, että kukin prosessikuvaus vastaa vallitsevaa paikallista käytäntöä. Tämä tavoite saavutettiin.
Ilmailulaitoksen turvallisuustarkastelukäsikirja julkaistiin syyskuussa 2006. Samoin julkaistiin turvallisuustarkastelumenettelyt,
joita noudattamalla täytetään Eurocontrolin ESARR4:n vaatimukset ja EU:n SES-vaatimukset turvallisuustarkastelujen osalta. Vuonna 2006 aloitettiin 13 turvallisuustarkastelukäsikirjan mukaista turvallisuustarkastelua. Turvallisuustarkastelu on turvallisuudenhallintajärjestelmän osa, jolla voidaan tunnistaa, analysoida ja hallita järjestelmään liittyviä ilma-aluksiin kohdistuvia riskejä koko elinkaaren ajan, suunnittelusta lähtien.
Vuoden 2006 aikana koulutettiin 26 henkilöä turvallisuustarkasteluiden laatijoiksi. Koulutetut olivat sekä lentoasemien että konsernihallinnon työntekijöitä. Ilmailulaitos sai joulukuussa 2006 uusien eurooppalaisten määräysten mukaisen toimiluvan lennonvarmistustoimintaan, ja se määrättiin myös palvelujen tuottajaksi.
Tehokkuus
Ilmailulaitoksen keskeisimpien liiketoiminta-alueiden eli lentoasemapalvelujen ja lennonvarmistuspalvelujen tehokkuutta mitataan tehtyjen henkilötyövuosien ja tuotettujen suoritteiden kautta.
Ilmailulaitoksen lentoasemapalvelujen tehokkuus matkustajamäärällä mitattuna tehtyä henkilötyövuotta kohden parani 14,0% edelliseen vuoteen verrattuna (muutos vuodesta 2004 vuoteen 2005 oli 4,3 %). Muutosta selittää viranomaistoimintojen erottaminen Ilmailulaitoksesta omaan keskusvirastoon, Ilmailuhallintoon. Mikäli viranomaistoimintojen
henkilöstömäärä vähennetään myös vuoden 2005 luvuista, tehokkuus paranee 7,7 %. Lentojen määrä tehtyä henkilötyövuotta kohden kasvoi 7,4 % (0,3 %). Kun viranomaistoiminnot vähennetään, lentojen määrä kasvoi henkilötyövuotta kohden 1,5 %.
| Muutos edelliseen vuoteen, % |
2004 | 2005 | 2006 |
| Matkustajamäärä / HTV | 9,8 % | 4,3 % | 14,0 % |
| Lentojen määrä / HTV | 9,1 % | 0,3 % | 7,4 % |
Lentoasemapalvelujen toimintakulujen kasvua selittävät polttoaineiden hinnan nousu (0,3 miljoonaa euroa), matkustajakuljetusten kasvu (0,5 miljoonaa euroa), kiitoteiden liukkaudentorjunta-aineiden lisääntynyt käyttö vaikeiden sääolosuhteiden takia (0,7 miljoonaa euroa), huolto- ja korjauskulujen kasvu (1,0 miljoonaa euroa), Ilmailuhallinnon asettamat viranomaismaksut (5,8 miljoonaa euroa) ja matkustajien turvatarkastukseen liittyvien vaatimusten kasvu (9,3 miljoonaa euroa).
Pääomakustannusten (poistot) kasvu (1,4 miljoonaa euroa) johtuu pääasiassa Helsinki-Vantaan lentoaseman 1. kiitotien peruskorjauskustannusten aktivoinnista 1.11.2005 alkaen ja vuonna 2006 rakennettujen rullausteiden aktivoinnista.
Lennonvarmistuspalvelujen kulut kasvoivat 3,1 % edellisvuodesta (6,3 %) yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Kasvu johtui toimintakulujen kasvusta, sillä pääomakulut pysyivät vuoden 2005 tasolla. Toimintakulujen kasvu johtui pääasiassa Ilmailuhallinnon viranomaismaksuista (1,2 miljoonaa euroa), sääpalvelukulujen kasvusta (1,0 miljoonaa euroa) ja henkilöstökulujen kasvusta (0,8 miljoonaa euroa). Kun lentojen lukumäärä kasvoi 1,7 % vuoteen 2005 verrattuna, kasvoi yksikkökohtainen suoritekustannus vain 1,4 % (6,7 %).
Ennen viranomaistoimintojen eriyttämistä vuonna 2005 lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluille kohdistui viranomaiskustannuksia yhteensä 3,3 miljoonaa euroa yleiskulujen kautta. Vuonna 2006 viranomaiskustannuksia on palveluiden kustannuksissa yhteensä 7,6 miljoonaa euroa.
Viimeisimmässä Eurocontrolin vuonna 2004 julkaisemassa lennonvarmistustoimialan kustannustehokkuusvertailussa Ilmailulaitos sijoittui kahdeksan tehokkaimman palvelutuottajan joukkoon. Kustannukset lentotuntia kohden olivat Suomessa 273 euroa (283 euroa), kun kustannukset vertailumaissa olivat keskimäärin 392 euroa (400 euroa). Vertailussa oli mukana yli 30 Eurocontrol-maata, ja siinä vertailtiin sekä lentoreittipalvelun että lentoasemien lennonvarmistuspalvelun kustannustehokkuutta (kustannukset/lentotunnit). Vuoden 2005 tietoihin perustuva tutkimus valmistuu loppukeväästä 2007.
| 2002 | 2003 | 2004 | |
| Ilmailulaitoksen sijoitus tutkimuksessa |
7. | 8. | 8. |
| Organisaatioiden lukumäärä tutkimuksessa |
32 | 34 | 34 |
| Kustannukset € / lentotunti Suomessa |
317 | 283 | 273 |
| Kustannukset € / lentotunti Euroopassa |
405 | 400 | 392 |
Täsmällisyys
Ilmailulaitos seuraa viiveitä alueellisen lennonvarmistuksen kautta pääosin Eurocontrolin Central Flow Management Unitin (CFMU) datan pohjalta. CFMU koordinoi ja tarvittaessa toteuttaa jäsenvaltioiden pyynnöstä ilmaliikenteen ja ilmaliikennevirtojen säätelyjä euroopanlaajuisesti.
Lentoliikenteen täsmällisyys oli Suomessa hyvä. Johdettuja lentoja oli Suomessa vuonna 2006 lähes 264 000. Näistä lennoista 0,63 % eli 1 672 lentoa viivästyi Ilmailulaitoksesta johtuvista syistä. Vuonna 2004 vastaava luku oli 2,05 % (5 522 lentoa) ja vuonna 2005 1,35 % (3 536). Kaikkiaan viivästyneitä lentoja oli Suomessa 9 850. Näistä Ilmailulaitoksesta johtuvia viivästyksiä oli 17 %. Vuonna 2004 vastaava luku oli 42 % ja vuonna 2005 29 %. CFMU:n mukaan lennot myöhästyivät Euroopassa keskimäärin noin kaksi minuuttia ja Suomessa lennot myöhästyivät keskimäärin alle yhden minuutin.
Ilmaliikenteen liikennekuormaa tasaavia säätelyitä oli 130. Näistä noin puolet (62) johtui Helsinki-Vantaan lentoaseman iltapäivään kohdistuvasta kovasta kysynnästä. Seuraavaksi eniten säätelyitä aiheuttivat henkilöstövajeet (19), lennonjohtokapasiteetti, ATC (18) ja sää siihen liittyvine tekijöineen (14).
Ilmailulaitoksen toiminta Helsinki-Vantaalla oli vuonna 2006 täsmällistä. Ilmailulaitoksen toiminnan vuoksi kaikista lähtevistä lennoista vain 0,7 % myöhästyi yli 15 minuuttia. Vastaava luku vuonna 2005 oli 0,6 %. Lentoliikenteen operaatiot kasvoivat kuitenkin vuonna 2006 yli 5 % vuodesta 2005. Tiedot perustuvat Ilmailulaitoksen Helsinki- Vantaan lentoaseman täsmällisyystilastoon 2006.
Lentoliikenteen viiveiden yleisimmät syyt Euroopassa ovat lentokoneiden tekniset huollot ja korjaukset, lentoyhtiöiden rotaatio-ongelmat, ilmatilan ruuhkaisuus sekä sääolosuhteet. Eurooppalaisten lentoyhtiöiden järjestö Association of European Airlines (AEA) seuraa lentoyhtiöiden ja lentoasemien täsmällisyyttä neljännesvuosittain ja tekee vuositason yhteenvedon. Tilastoinnissa otetaan huomioon vain yli 15 minuutin viiveet reittilentojen osalta. Vuonna 2006 AEA on julkaissut toistaiseksi vain kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen tilastot sekä kolmannen neljänneksen lentoyhtiövertailun. Vuoden 2006 viimeistä neljännestä ja vuosiyhteenvetoa ei ole vielä julkistettu. AEA:n viivetilastoissa Helsinki-Vantaan lentoasema on yksi Euroopan täsmällisimmistä kentistä.
Kansainvälinen kilpailukyky
Ilmailulaitoksen lentoasemia ylläpidetään ja kehitetään yhtenä kokonaisuutena niiden palvelujen liiketaloudellista kysyntää vastaavasti. Ilmailulaitoksen tavoitteena on tuottaa hinnaltaan ja laadultaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluita.
Ilmailulaitos seuraa jatkuvasti Euroopan lentoliikennemaksujen kehittymistä, ja tavoitteena on säilyttää nykyinen asema suhteessa muiden lentoasemien hinnoitteluun. Kansainvälisessä maksuvertailussa ovat mukana Euroopan päälentoasemat (23 lentoasemaa), ja vertailua tehdään muutamalla yleisimmällä ilma-alustyypillä. Vertailussa otetaan huomioon kaikki lentoaseman ja lennonvarmistuksen maksut (jotka sisältävät lentoreittimaksut). Helsinki-Vantaan lentoasema sijoittuu noin 6−7 edullisimman lentoaseman ryhmään. Sija vaihtelee hieman valitun ilma-alustyypin mukaan. Esimerkiksi konetyypillä Airbus 230 Helsinki-Vantaata edullisempia ovat Rooma, Tallinna, Madrid, Dublin ja halvimpana Riika. Kalliimpiin lentoasemiin puolestaan kuuluvat Frankfurt, Lontoo-Heathrow, Vilna, Zürich, kalleimpana Amsterdam. Helsinki-Vantaan lentoliikennemaksut ovat 20 % halvemmat kuin vertailun 22 muun lentoaseman maksut. Helsinki-Vantaa on myös edullisin, kun vertaillaan vain Pohjoismaiden päälentoasemia. Pohjoismaiden päälentoasemista kallein on Tukholma-Arlanda, ja Helsinki-Vantaan jälkeen edullisin on Kefl avik. Helsinki-Vantaan maksut ovat keskimäärin 19 % muita Pohjoismaita edullisemmat.
Matkustajat valitsivat Helsinki-Vantaan vuonna 2006 oman kokoluokkansa kolmanneksi parhaaksi lentoasemaksi maailmassa ja kolmanneksi parhaaksi lentoasemaksi Euroopassa. Tiedot ilmenivät matkustajien tyytyväisyyttä mittaavasta maailmanlaajuisesta ASQ-tutkimuksesta, jonka toteutti kansainvälinen lentoasemien järjestö ACI.
Tutkimuksessa matkustajia pyydettiin arvioimaan lentoasemien palvelun laatua mittaavia osa-alueita, joita ovat muun muassa lentoaseman yleinen viihtyisyys, henkilökunnan kohteliaisuus, opasteet, terminaalitilojen siisteys, turvatarkastusten sujuvuus, ostos- ja ruokailumahdollisuudet sekä turvallisuuden tunne.
Vuonna 2006 toteutettuun vertailuun osallistui 85 lentoasemaa, joilla haastateltiin yhteensä noin 148 000:ta matkustajaa eri puolilta maailmaa. Ilmailulaitos tutkii ja arvioi säännöllisesti myös kotimaan lentomatkustajien tyytyväisyyttä palvelutasoon. Palvelututkimus tehdään aikataulukausittain. Kesä- ja talviliikennekausien yhteenvetopalaute raportoidaan kerran vuodessa.
Lentoasemien yleisarvosana 5,63 (asteikolla 1−7) on laskenut jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna (5,69). Yleisarvosanan heikentyminen selittyy muun muassa tehostetun turvatarkastuksen vaikutuksella asiakkaisiin.
Palvelujen osatekijöistä henkilöstön palveluasenne arvioitiin edelleenkin parhaimmaksi. Parhaita lentoasemia olivat yleisarvioinnin ja myönteisen kehityssuuntansa osalta Rovaniemen, Helsinki- Vantaan ja Joensuun lentoasemat.
Rovaniemen lentoasema valittiin vuoden 2006 lentoasemaksi osittain juuri hyvän asiakaspalautteen perusteella.
Turvatarkastusten tehokkuus ja laatu
Turvatarkastukset Ilmailulaitoksen lentoasemilla tehdään siinä laajuudessa ja sillä tarkkuudella kuin EU:n asetus määrää. Tarkkuus todetaan EU:n, Ilmailuhallinnon ja Ilmailulaitoksen pitämissä tarkastuksissa, jotka lentoaseman turvatoiminnan tulee läpäistä. Turvatarkastukset tehdään niin, että lentoaseman toiminnan sujuvuudelle asetetut vaatimukset täyttyvät
ja ruuhka-aikana odotusaika turvatarkastukseen voi olla enintään 15 minuuttia.
Ilmailulaitos on panostanut huomattavasti turvatoimen kehittämiseen saadakseen turvatarkastukset lentoasemilla vastaamaan EY-asetusta 2320/2002 ja sen nojalla annettuja asetuksia ja viranomaismääräyksiä. Samalla on yhä enemmän kiinnitetty huomiota koko turvatarkastusprosessin sujuvuuteen ja asiakaslähtöisyyteen osana lentoasemien asiakaspalvelujen kokonaisuutta. Turvatarkastukseen ei tarvitse odottaa, tai odotusaika kestää vain joitakin minuutteja. Ruuhka-aikoinakin odotusajan tavoitetaso täyttyy. Turvatarkastusprosessia kehitetään jatkuvasti osana terminaalien asiakasprosesseja.
Ilmailulaitoksen ja valtion vastuurajauksen
toimivuuden väliarviointi
Ilmailulaitos tekee vuoden 2006 loppuun mennessä liikenne- ja viestintäministeriölle valtioneuvoston vahingonkorvausvastuun ja vakuuttamisen rajaamisesta tekemään päätökseen (29.12.2005) liittyvän väliarvioinnin, jossa arvioidaan vastuurajauksen toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota valtiontalouden
kokonaisetuun, kilpailuneutraliteetin toteutumiseen ja julkisten palvelutehtävien järjestämiseen sekä Ilmailulaitoksen
riskienhallintajärjestelmään.
Tavoitteessa esitetty arviointi tehtiin liikenne- ja viestintäministeriölle joulukuussa 2006 valtiontalouden kokonaisedun,
kilpailuneutraliteetin toteutumisen ja julkisten palvelutehtävien sekä Ilmailulaitoksen riskienhallintajärjestelmän näkökulmasta. Valtioneuvoston päätös on toiminut hyvin eri arviointiperusteilla mitattuna, ja järjestely on ollut tarkoituksenmukainen.
Tulostavoite
Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa Ilmailulaitoksen tulostavoitteeksi 17 miljoonaa euroa vuodelle 2006.
Vuoden 2006 tulostavoite saavutettiin, ja liiketoiminnan tulos on 22,8 miljoonaa euroa.
Tuloutustavoite
Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa Ilmailulaitoksen tuloutustavoitteeksi vuoden 2006 voitosta 50 %, kuitenkin vähintään 5 miljoonaa euroa.
Ilmailulaitoksen hallitus esittää vuoden 2006 voitontuloutukseksi puolet tilikauden voitosta eli 11,4 miljoonaa euroa.
Takaisin ylös