Lentoasemat ja ympäristö

Vesistökuormituksen vähentämiseen uusia ratkaisuja

Lentoasemien pitämisessä tärkeimpiä ympäristönäkökohtia ovat Finavian hoitama kiitoteiden liukkaudentorjunta,
maahuolintayhtiöiden suorittama lentokoneiden jäänesto ja -poisto sekä lentoyhtiöiden, yksityisten tai puolustusvoimien ilma-alusten lentotoiminta.

Liukkaudentorjuntaan käytetään ympäristöä aiempaa vähemmän vahingoittavia aineita, mutta ne aiheuttavat vesistökuormitusta. Jäänestoon käytetään myrkytöntä glykoliliuosta, joka kuluttaa happea pinta- ja pohjavesissä. Ilma-alusten liikkuminen aiheuttaa melua sekä pakokaasupäästöjä.

Jäänestonesteiden käyttömäärät ovat kasvaneet, ja siksi Finavia on selvittänyt keinoja vähentää vesistökuormitusta maakuntalentoasemilla. Jäänestokäsittelyt tehdään pinta-alaltaan laajoilla asematasoilla, joten kertyvät sade- ja valumavesimäärät ovat suuria.

Tampere-Pirkkalassa on ensimmäisenä maakuntakenttänä aloitettu glykolin kerääminen asematasolta imuriautolla – Helsinki-Vantaan lentoaseman tapaan. Mikäli kokemukset glykoli-valuman keräämisestä, välivarastoinnista ja kuljetuksesta puhdistamolle ovat myönteiset, toimintamalli otetaan käyttöön muillakin suurilla lentoasemilla alkaen Oulusta ja Kuopiosta. Uudet ympäristöratkaisut merkitsevät myös sitä, että jäänestoaineiden käyttäjät osallistuvat päästöjen vähentämiskustannuksiin.

Helsinki-Vantaalla maahuolintayhtiöt tekevät jäänestotoimintaa lähes neljä kertaa enemmän kuin muilla lentoasemilla yhteensä. Toiminnan kehittämistä koskevassa suunnitteluhankkeessa Finavia asetti tavoitteeksi, että lentoaseman ensimmäinen keskitetty jäänestokäsittelypaikka otetaan käyttöön syksyllä 2007. Alueella voidaan käsitellä osa lähtevästä suihkukoneliikenteestä.

Vuonna 2000 voimaan tulleen lainsäädännön mukaisia uusia ympäristölupaprosesseja oli kertomusvuoden lopussa avoinna kuudella lentoasemalla. Ahvenanmaan ympäristölupalautakunta antoi päätöksen Maarianhaminan lentoasemasta maakunnan oman sektorilainsäädännön nojalla. Finavia on muotoseikkojen vuoksi hakenut muutosta päätöksen yksityiskohtiin.

Kuopion lentoaseman ympäristölupahakemus jätettiin sisään uutena tapauksena. Oulun ja Turun lupahakemuksia koskeneista lausunnoista annettiin vastineet. Uusia lupatarpeita tuli esille viisi. Lapin ympäristökeskus linjasi kertomusvuonna, että sen alueella toimiville lentoasemille tulee hakea ympäristöluvat viimeistään kesäkuussa 2010.

Porin lentoasemalla tiedossa ollut vanha kaatopaikka- alue ja paloharjoituspaikka kunnostettiin alueellisen ympäristökeskuksen ohjaamalla tavalla. Kuopion lentoasemalla selvitettiin yhdessä puolustusvoimien kanssa paloharjoitusalueen ympäristöriskejä. Selvityksen mukaan pilaantuminen on hallinnassa, mutta alueen käyttötarkoituksen muuttuessa alue on kunnostettava. Helsinki-Vantaan lentoaseman yhteydessä oleva paloharjoituspaikka on vilkkaassa käytössä. Öljynerottimesta huolimatta alueelta pääsi lähiojiin harjoituspolttoainetta siinä määrin, että noin 600 metriä
kiitoteiden välialueella sijaitsevaa laskuojaa kunnostettiin viranomaisten ohjaamalla tavalla.

EU:n komissio julkaisi joulukuussa direktiiviluonnoksen, joka liittäisi lentoyhtiöt asteittain päästökauppaan vuodesta 2011 alkaen. Päästökauppa ei koske Finaviaa mutta vaikuttaa aikanaan sen asiakkaiden toimintaan. Finavia on tukenut asiaa koskevissa valmisteluissa liikenne- ja viestintäministeriötä ja seuraa yleisesti ilmastokysymyksiä ennakoidakseen koko ilmailualan kehitystä. Ministeriö ja keskeisimmät ilmailualan toimijat Suomessa laativat lentoliikenteen päästöistä ja niiden ilmastovaikutuksista tietopaketin Internet-sivustolle, jonka osoite on www.lentoliikennejailmasto.fi .

Ilmailulaitoksen ympäristökatsaus 2006 julkaistaan erikseen.