Lentokoneiden jäänesto ja -poisto
Suomen talven kylmissä ja kosteissa olosuhteissa lentokoneen pintaan kerrostuu usein lunta ja jäätä. Ne on poistettava koneen pinnasta turvallisuussyistä, sillä ne voivat heikentää koneen suorituskykyä ja ohjattavuutta. Siipien pinnasta irtoava jää voi lisäksi joutua moottoriin ja rikkoa sen. Jäänestokäsittelyllä estetään lumen kiinnittyminen sekä jääkerroksen muodostuminen koneen pintaan lähtökiihdytyksen ja nousun aikana. Koneen lentäessä matkalentokorkeudella ilman kosteus ja paine ovat alhaisia, eikä jäänmuodostusta juurikaan tapahdu. Lennon aikana tapahtuvan jäätymisen varalta lentokoneissa on sähköiset tai mekaaniset jäänpoistolaitteet. Lentokoneiden jäänestosta ja -poistosta huolehtivat maahuolintayhtiöt.
Glykoli kuluttaa happea
Sekä jäänpoistoon (deicing) että jäänestoon (anti-icing) käytetään Suomessa propyleeniglykolipohjaisia nesteitä. Valmistusprosessin aikana jäänpoistonesteisiin lisätään 20-50 % vettä sekä 1-2 % lisäaineita. Propyleeniglykoli (C3H6(OH)2) on hyvin veteen liukeneva, nopeasti biohajoava ja myös kosmetiikkateollisuudessa yleisesti käytetty aine. Suurimmat haittavaikutukset ovat hapenkulutus, jonka aineen hajoaminen aiheuttaa vesistössä ja hajoamistuotteiden epämiellyttävä haju. Propyleeniglykoliliuos vaatii hajoamiseensa suhteellisen paljon happea (0,8-1,3 g O2/1 g liuosta), liuostyypistä riippuen. Olosuhteissa, joissa hapen liukeneminen veteen on vähäistä, aineen hajoaminen hidastuu.
Haitat pienemmiksi
Propyleeniglykolille ei toistaiseksi ole tarjolla haitattomampaa vaihtoehtoa. Glykolin aiheuttamia ympäristöhaittoja voidaan vähentää kehittämällä työmenetelmiä siten, että ne vaativat vähemmän kemikaaleja, ottamalla käyttöön vaihtoehtoisia menetelmiä tai keräämällä talteen glykolipitoisia valumavesiä. Helsinki-Vantaalla kerätyt glykolipitoiset valumavedet johdetaan kunnalliselle vedenpuhdistamolle. Muilla lentoasemilla glykolivedet keräillään imuriautolla asematasolla. Keräily on käynnissä Tampere-Pirkkalan, Kuopion, Oulun ja Jyväskylän lentoasemilla. Vedet varastoidaan altaissa ja välivarastoinnin jälkeen nesteet kuljetetaan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Kerätty glykolivesi voidaan hyödyntää energian tuotannossa mädättämöllä. Glykolivesien keräilystä vastaa Finavia.
Glykoliliuoksia on myös mahdollista kierrättää. Sitä harjoitetaan muutamilla lentoasemilla maailmassa ja mahdollisuutta tutkitaan myös Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Toimintaa jarruttaa kuitenkin menetelmien kalleus.
Lue lisää Helsinki-Vantaan lentoaseman vesiasioista.
