Usein kysytyt kysymykset

Montako lentoa Helsinki-Vantaalla on päivässä?

Arkisin lähtee ja saapuu yhteensä noin 550 lentoa ja viikonloppuisin noin 400 lentoa päivittäin. Yleisin konetyyppi on Airbus 320-sarjan suihkukone. Noin neljäsosa lennoista lennetään potkurikoneilla.

Miksi lentoreitit voivat vaihdella päivästä toiseen?

Lentoreitit tuntuvat vaihtelevan, koska kiitoteiden käyttösuunnat vaihtelevat. Tuulen suunta ja nopeus vaikuttavat kiitoteiden käytettävyyteen. Lentokoneiden on turvallisinta nousta ja laskeutua vastatuuleen. Sivutuulessa pyritään valitsemaan sivuvastainen tuuli.

Nousevan ja laskeutuvan liikenteen kiitotiet valitaan aina yhdessä. Vilkkaan liikenteen vuoksi on tärkeää, että kiitoteitä käytetään suunnitelmallisella tavalla. Kiitoteiden eri käyttövaihtoehtoja on useita. Lentoja ei voi lähteä ja laskeutua samanaikaisesti joka suuntaan/suunnasta. Kun kiitoteitä joudutaan käyttämään eri tavoin kuin tavallisimpina päivinä, suuntautuu joko nousevaa tai laskevaa liikennettä alueille, joissa tavallisimmin ei koneita havaita. Tämä on normaalia kaikkien lentoasemien toimintaan liittyvää vaihtelua.

Kuinka paljon melua lentoasemaa käyttävät lentokoneet aiheuttavat?

Lentokoneiden melua on paikallisesti eniten havaittavissa kiitoteiden laskeutumislinjojen suunnassa sekä yleisimpien lentoonlähtöreittien alla. Kiitotiet ja reitit pyritään turvallisuus- ja muiden reunaehtojen puitteissa valitsemaan siten, että melu suuntautuisi mahdollisimman harvaan asutuille alueille. Lentokoneiden teknisen kehityksen sekä liikenteen ohjauksen ansiosta lentokoneiden melun piirissä asuvien määrä on vähäinen pääkaupunkiseudun muuhun yhdyskuntameluun verrattuna. Ympäristömeludirektiivin mukaan laadittujen selvitysten mukaan Helsingin kaupungin väestöstä noin puolet asuu alueella, jossa päivä-ilta-yömelutaso L_den ylittää 55 dB katu-, tie- tai raideliikenteen melun vuoksi. Esimerkiksi Espoossa asuu yleisten teiden L_den>55 dB melun alueella noin 20 000 asukasta. Vastaavasti vuonna 2008 lentokonemelun samantasoisen melun piirissä asui eri kunnissa yhteensä noin 12 000 asukasta.

Milloin poikittaiskiitotietä käytetään?

Kaakkoisen ja luoteen suuntaista kakkoskiitotietä (nk. kiitotie 15/33, poikittaiskiitotie) käytetään lentoonlähtöihin kaakon suuntaan (Pohjois-Helsinkiin) tai laskeutumisiin kaakon suunnasta (Pohjois-Helsingistä) joko hyvin voimakkailla pohjois- tai etelätuulilla tai mikäli pääkiitotie on rakennus- tai kunnossapitotöiden vuoksi pois käytöstä. Myös muut sääsyyt, kuten ukkospilvirintama, voivat joskus estää pääkiitotien käytön. Mikäli tilanne on normaali, ei tätä kiitotietä saa käyttää öisin. Päivisin sitä käytetään vain potkurikoneliikenteessä.

Kiitotietä käytetään paljon laskeutumisiin luoteen suunnasta. Samoin sitä käytetään jonkin verran lentoonlähtöihin luoteen suuntaan.

Helsinki-Vantaan kiitoteiden käyttösuhteet vuonna 2008 (kiitotie 2 oli vuonna 2008 poissa käytöstä lähes kaksi kuukautta)

Miten viranomaiset valvovat lentoaseman ympäristövaikutuksia?

Lentoaseman ympäristövaikutuksia säädellään ja toimintaa ohjataan ympäristöluvilla. Tärkeimmät valvontaviranomaiset ovat Uudenmaan ympäristökeskus sekä Vantaan kaupungin ympäristökeskus. Lentoasema raportoi niille liikenteestä ja melusta neljä kertaa vuodessa. Vesikuormituksesta raportoidaan erikseen. Vuosittain laaditaan myös ympäristöraportti.

Joka vuosi järjestetään useita valvontakokouksia. Uudenmaan liitto (entinen seutukaavaliitto) johtaa lentokonemelun seurantaryhmää, johon kuuluu edellä mainittujen viranomaisten lisäksi useiden kuntien ja ympäristöministeriön edustajia. Seurantaryhmä on merkittävä tiedonvälityskanava Ilmailulaitoksen ja kuntien välillä.

Miten lentomelukarttoja tulkitaan?

Lentomelun jakautumista kuvataan melualuekarttojen avulla. Kartoissa esitetään samanarvokäyrillä alueet, joilla tietty keskimäärin yhtä suuri melutaso ylittyy. Nämä käyrät muistuttavat tavallisten karttojen korkeuskäyriä. Melukäyrät perustuvat tietokonelaskentoihin.

Melu on logaritminen suure, jonka yksikkö on desibeli (dB). Kun meluenergia kaksinkertaistuu, esimerkiksi jos lentojen määrä kaksinkertaistuu, keskiäänitaso kasvaa 3 dB. Kun meluenergia kymmenkertaistuu, esimerkiksi jos lentojen määrä kymmenkertaistuu, keskiäänitaso kasvaa 10 dB.

Suomessa käytetään lentomelun määrän kuvaamiseen päivä-ilta-yömelutasoksi kutsuttua tunnuslukua. Sen lyhenne on L_den. Tämä tunnusluku kuvaa meluenergian painotettua keskiarvoa yhden vuorokauden (24 h) aikana (keskiäänitaso, ekvivalenttitaso). Tunnuslukua laskettaessa painotetaan ilta-ajan (klo 19-22) melua +5 dB ja yöajan (klo 22-07) melua +10 dB. Painotusta käytetään, jotta melun ilta- ja yöaikainen häiritsevyys voidaan huomioida. Muiden liikennemuotojen melua kuvataan yleensä käyttäen erikseen päiväajan ja yöajan painottamattomia keskiäänitasoja.

L_den - melutaso kuvaa melun jakautumista eri alueille pitkän ajan kuluessa. Se ei siis kuvaa yksittäisen vuorokauden tilannetta, eikä etenkään jonkin yksittäisen kellonajan mukaista tilannetta. Yli lentävien koneiden hetkellisesti aiheuttama melu on suurempi kuin L_den-tunnusluvulla kuvattu keskimääräinen melutaso. Suomessa lentomelutasoa L_den 55 dB käytetään ohjearvona asuinalueiden suunnittelussa.

Meluselvitykset

Toteutunut melutilanne arvioidaan vuosittain. Raportit löytyvät Ympäristöjulkaisut-sivulta.

Vaimennetaanko koekäyttöjen aiheuttamaa melua?

Lentokoneiden moottoreita on turvallisuussyistä koekäytettävä korjausten ja huoltojen jälkeen. Suuri osa koekäytöistä tehdään tyhjäkäyntiteholla. Suurilla moottoritehoilla koekäytöt tehdään vain lentoaseman teknisen alueen koekäyttöpaikalla, jota ympäröi 9 m korkea meluvalli. Yöaikaan tehdään ainoastaan valttämättömät koekäytöt, ja niiden määrä raportoidaan ympäristöviranomaisille neljännesvuosittain.

Kuinka puhdasta on ilma lentoasema-alueella?

Ulkoilman laatua on mitattu sekä arvioitu teoreettisten mallien, ns. leviämismallien perusteella. Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunta (YTV) mittasi talvella 1992-93 ulkomaan terminaalin lähellä sekä vuonna 2007 kotimaan terminaalin lähellä ilmanlaatua. Tavallisimpien epäpuhtauksien (typen oksidit, häkä) tunnuslukujen osalta ilmanlaatu oli jokseenkin samanlaista kuin Vantaan Tikkurilassa. Ilmatieteen laitos on selvittänyt typen oksidien leviämistä koko YTV:n alueella. Kiitotiealueella typen oksidien ja häkäpitoisuudet ovat asutusalueita korkeammat. Lentoasemilla voi joskus havaita makeahkon polttoaineen hajun. Ihminen voi aistia hajun, vaikka ilmassa olevia aineita on vähän.