Historia_Demoiselle_1910_luku.jpg
Julkaistu
19.4.2017 klo 09:00
Uutiskanava
Uutinen
Aiheet
Ilmailu

Suomalaisen lentämisen historia: 1910-luku – Suomi nousee siivilleen

1910-luvun alussa lentämistä pidettiin vielä ”hulttioiden tai tärähtäneiden” harrastuksena. Vuosikymmenen loppuun mennessä itsenäisellä Suomella oli omat ilmavoimat.

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Finavia julkaisee juttusarjan suomalaisen lentämisen historiasta kymmeneltä vuosikymmeneltä. Ensimmäisenä vuorossa on 1910-luku, jolloin Suomi nousi siivilleen.

1910–1914: Ensimmäiset lentokokeilut ja ilmapurjehdusnäytökset

Vaikka amerikkalaiset Wrightin veljekset lensivät maailman ensimmäinen lentokonelennon jo vuonna 1903, tekivät lentokoneet lopullisen läpimurtonsa vasta 1910-luvun taitteessa. Etenkin ranskalaisen Louis Blériot’n lento Englannin kanaalin yli vuonna 1909 todisti suurelle yleisölle, että moottorilennot olivat muutakin kuin suuruudenhullujen uskalikkojen harrastus.

”Aikaisemmin [lentäjiä] oli pidetty hulttioina tai tärähtäneinä, nyt he olivat eittämättömiä sankareita,” kuvailee K. W. Jarnamo 1910-luvun alun tunnelmia Suomen ilmailuhistoriaa kuvaavassa kirjassaan.

Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa Suomessa todistettiin ensimmäiset lentoyritykset ja onnistuneet lentonäytökset 1910-luvun alussa. Tuolloin lentämisen ja lentokoneiden sijasta tosin puhuttiin yleisesti vielä ilmapurjehduksesta ja lentolaitteista tai aeroplaaneista.

Tiettävästi Suomen ensimmäinen lentokone oli Demoiselle-mallinen ranskalainen yksitaso, jolla tamperelainen kuvanveistäjä Karl Adolf Aaro teki 1910-luvun alussa useita lentoyrityksiä. Sinnikkäistä kokeiluista huolimatta Aaro ei saanut Demoisellea onnistuneesti siivilleen.
Kuva: Vapriikin kuva-arkisto

Ensimmäinen todistettu lentokonelento Suomessa taas tapahtui vuonna 1911 Helsingissä järjestetyn Lentoviikon päätteeksi. Tanskalainen Robert Svendsen lensi Voisin-kaksitasokoneella Kulosaaren jään yllä 1,5 minuutin ja 600 metrin pituisen matkan. Koska lentopaikkaa jouduttiin siirtämään kauas keskustasta, paikalla oli vain kourallinen todistajia.

Lopullinen lentokoneiden läpimurto Suomessa oli kuitenkin venäläisen ilmailupioneeri Sergei Usotchkinin lentonäytökset Viipurissa ja Helsingissä vuonna 1912. Helsingissä Usotchkin lensi useamman kerran Töölönlahden ympäri, ja keräsi uroteolleen valtavan yleisön. Koko lähitienoon kerrotaan olleen mustanaan väkeä aina puiden oksia ja talojen kattoja myöten.

Lentonäytösten kausi jäi kuitenkin Suomessa lyhyeksi, sillä Suomea hallinnut kenraalikuvernööri Seyn kielsi vuonna 1912 kaiken ilmailun koko suurruhtinaskunnassa. Siviili-ilmailua pidettiin uhkaavana ilmiönä militarisoituvassa Euroopassa.

1914–1919: Lentokoneet taisteluvälineinä maailmansodassa ja Suomen sisällissodassa

Ensimmäinen maailmansota teki lentämisestä hurjapäisen harrastelun sijasta sotilasammatin – ja lentokoneesta taisteluvälineen. Konetekniikka kehittyikin sotilasilmailun ansiosta vauhdilla: puu- ja purjekankaisista kevytkoneista siirryttiin sodan kuluessa kokometallisiin aluksiin.

Myös Suomen rannikolle perustettiin vuosina 1916–1917 ensimmäiset vesilentoasemat Venäjän ilmavoimien toimesta, ja ensimmäiset suomalaiset ammattilentäjät saivat koulutuksensa keisarikunnan armeijassa taistellen muun muassa Aasiassa ja Ukrainan rintamalla.

Suomen itsenäistyttyä 1917 lentokoneilla oli rooli maan verisessä sisällissodassa. Valkoisia, senaatin johtamia joukkoja tuki Saksan keisarikunta, punaista kaartia taas Neuvosto-Venäjä, joten molemmilla osapuolilla oli sodan aikana käytössä ulkomaisia lentokoneita.

Valkoisten joukkojen ensimmäinen lentokone saatiin lahjoituksena ruotsalaiselta kreivi von Rosenilta maaliskuussa 1918. Koneen saapumispäivää 6. maaliskuuta pidetäänkin Suomen ilmavoimien perustamisajankohtana. Thulin typ D -mallisen koneen siipiin oli maalattu Rosenin henkilökohtainen onnenmerkki, sininen hakaristi, joka pysyi Suomen ilmavoimien virallisena tunnuksena vuoteen 1945 saakka.

Myös punaisilla joukoilla oli lento-osastonsa, kalustona käytettiin lähinnä venäläisten entisille sotilaslentoasemille jääneitä lentokoneita. Ilmavoimien merkitys oli kuitenkin sisällissodassa pieni: pommituksia enemmän lentokoneita käytettiin tiedusteluun ja lehtisten levittämiseen.

Voitokkaiden valkoisten joukkojen 40 lentokoneesta muodostui sisällissodan jälkeen Suomen ilmavoimien kalusto. Pääosin koneet olivat vesitasoja, eli ne laskeutuivat ja nousivat vedestä.

1910-luvun loppuun mennessä ilmavoimat oli vakiintunut osaksi suomalaista sotilastoimintaa. Vuosikymmenen lopulla myös siviili-ilmailu nosti jälleen päätään, kun Suomeen perustettiin alan harrastajien oma Ilmailuklubi. Suomi oli noussut siivilleen.

Sarjan seuraava osa käsittelee suomalaista ilmailua 1920-luvulla.

Lue myös historiallisiin valokuviin perustuva juttusarjamme Helsinki-Vantaan historiasta. 

Lue seuraavaksi

Milloin lento saapuu Helsinki-Vantaalle? Näin lentokenttä pitää laskeutumistiedot ajan tasalla

Luotettavat arviot laskeutumisajasta saadaan vasta lennon ollessa ilmassa.

Vuosisadan lentonäytös lähestyy – vapaaehtoisena näet suurtapahtuman kulissien taakse

Kaivopuiston lentonäytökseen haetaan vapaaehtoisia. Finavia on toinen lentonäytöksen pääyhteistyökumppaneista.

Suomalaisen lentämisen historia: 1920-luku –lentoyhtiö Aero aloittaa

1920-luvulla suomalaisen ilmailun kehitystä siivitti eteenpäin ensimmäisen kotimaisen lentoyhtiön perustaminen.

Asiantuntijahaastattelu: Lentomatkustamisen tulevaisuus

Uusimpien teknologioiden ansiosta matkustajat liikkuvat lentokentillä entistä sutjakammin ja koneisiin tankataan vaihtoehtoisia polttoaineita.