Lentäjiä-ja-lentokone-Malmin-lentoasemalla_rajattu.jpg
Julkaistu
5.6.2017 klo 09:00
Uutiskanava
Uutinen
Aiheet
Ilmailu

Suomalaisen lentämisen historia: 1930-luku – Bremerin sankarimatkat ja ilmavoimat talvisodassa

1930-luvun suomalaisen ilmailun suurimpia sankareita oli lentäjä Väinö Bremer. Vuosikymmenen loppupuolta hallitsi sodan uhka, ja 30-luvun päätteeksi Suomen ilmavoimat joutuivatkin tositoimiin talvisodassa.

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Finavia julkaisee juttusarjan suomalaisen lentämisen historiasta kymmeneltä vuosikymmeneltä. Kolmannessa osassa käsitellään 1930-lukua.

1930-luvun aikana lentomatkustaminen yleistyi huomattavasti: kun vuonna 1930 lentokonetta käytti matkustamiseen noin 6 000 ihmistä maailmassa, oli luku vuoteen 1938 mennessä jo 1,2 miljoonaa henkeä.

Suomessakin siviili-ilmailu kehittyi, ja erityisenä merkkipaaluna oli Helsinki-Malmin lentokentän avaaminen vuonna 1936. Ensimmäisen maalentokentän myötä Helsinkiin ja Helsingistä voitiin matkustaa paljon aiempaa nopeammin. Vuosikymmenen lopulla kotimaan reitit kattoivatkin jo Suomen suurimmat kaupungit, ja lentämällä pääsi aina Petsamoon saakka.

Malmin lentoasema vuonna 1937. Malmi pysyi Helsingin päälentoasemana aina Helsinki-Vantaan avaamiseen asti vuonna 1952. Maalentokentän rakentamisen myötä Aeron eli nykyisen Finnairin lentokoneet voitiin muuttaa kellukkeilta pyörille, ja ne siirtyivät uudelle kentälle. Kuva: Grünberg Constantin 1937, Helsingin kaupunginmuseo

Lentäjiä ja lentokone kuvattuna Malmin lentokentällä 1930-luvun lopulla. Kuva: Foto Roos 1937–1938, Helsingin kaupunginmuseo Kuvien käyttöoikeudet: CC BY 4.0

Väinö Bremerin seikkailut tunnetuiksi maailmalla

1930-luvulla suomalaisen ilmailuharrastuksen tunnetuin nimi oli ehdottomasti kapteeni Väinö Bremer, joka niitti kansainvälistäkin kunniaa lentoseikkailuillaan. Bremer lensi Junkers A 50 Junior -urheilukoneellaan useamman ennätyspitkän lennon 1930-luvun alussa: ensin Euroopan ympäri (1931), sitten kaikkiaan 30 000 kilometriä Helsingistä Kapkaupunkiin ja takaisin (1932) ja lopulta maapallon ympäri vuonna 1933 – tosin valtameren ylitykset tehtiin laivalla.

Bremerin Junkers A50 Junior eli ”Junnu”-kone löytyy tätä nykyä Helsinki-Vantaalta. Lisää kapteeni Bremerin ja Junnun seikkailuista voit lukea täältä.

Suomen ilmavoimat altavastaajana talvisodassa

Merilentotoiminnan valtakausi päättyi 1930-luvulla myös Suomen ilmavoimissa, joka siirtyi pääasiassa maalta toimivaan kalustoon. Ilmavoimat kehitti myös hävittäjäosaamistaan, vaikka aikakauden ilmasodan muotioppi, douhetismi, korosti ennen kaikkea tehokkaiden pommikoneiden merkitystä.

Neuvostoliiton ja lähestyvän suursodan uhka alkoi vuosikymmenen puolivälissä käydä ilmeiseksi, ja siksi ilmavoimat alkoi koota Suomelle vahvempaa lentokalustoa. Varautumisohjelmassa ilmavoimille hankittiin muun muassa hollantilaisia Fokker D.XXI -hävittäjiä, Fokker C.X -tiedustelupommittajia sekä brittiläisiä Bristol Blenheim -pommittajia.

Kalustohankinnat eivät kuitenkaan pelastaneet siltä todellisuudelta, että Suomen ilmavoimat oli marraskuussa 1939 syttyneessä talvisodassa todellinen altavastaaja, eikä tilanne juuri parantunut sodan aikana. Arvioiden mukaan Neuvostoliitolla oli Suomen rintamalla käytössään ainakin 700 hävittäjää ja 800 pommikonetta, kun Suomen taisteluvahvuus sodan alussa oli 31 hävittäjää ja 17 pommikonetta, ja sodan lopussakin yhteensä alle 300 konetta, tiedustelukoneet mukaan lukien.

Ennen sotaa hankitut Fokker-koneet osoittautuivat ilmavoimien tärkeimmäksi – ja lähes ainoaksi taistelukuntoiseksi – aseeksi. Fokkerien on kerrottu pudottaneen talvi- ja jatkosotien aikana jopa 250 Neuvostoliiton konetta, kun niistä tuhoutui vain viisi.

Fokker D.XXI-mallin hävittäjän prototyyppi. Fokker-hävittäjät olivat tärkeässä roolissa Suomen ilmapuolustuksessa talvisodan aikana. Kuva: Fokker Factories / Wikimedia Commons

Hävittäjiä käytettiin sodassa ennen kaikkea torjuntatehtäviin rintaman selustassa ja turvaamaan siviilikohteita, kuten kaupunkeja ja rautateitä, pommituksilta. Suomen ainoa varsinainen hävittäjärykmentti saavuttikin talvisodassa 169 ilmavoittoa. Eräs talvisodan oppeja olikin se, että hävittäjätaktiikka, ilmataistelutaidot ja hävittäjien suorituskyky olivat sodankäynnissä määräävämpiä kuin viholliskoneiden lukumäärä.

Opit tulivat nopeasti käyttöön, kun Suomen ja Neuvostoliiton välinen jatkosota alkoi vuonna 1941.

Sarjan seuraava osa käsittelee suomalaista ilmailua 1940-luvulla.

Lue sarjan edelliset osat 1910-luvun ja 1920-luvun ilmailusta Suomessa. 

Lue seuraavaksi

Ilmavoimien satavuotisjuhla valtaa Jyväskylän lentoaseman ensi kesänä

Ilmavoimien juhlalentonäytös järjestetään Jyväskylän lentoasemalla kesällä 2018. Lentoasemalla on pitkä historia sotilaslentokenttänä.

Suomalaisen lentämisen historia: 1930-luku – Bremerin sankarimatkat ja ilmavoimat talvisodassa

1930-luvun suomalaisen ilmailun suurimpia sankareita oli lentäjä Väinö Bremer. Vuosikymmenen loppupuolta hallitsi sodan uhka, ja 30-luvun päätteeksi Suomen ilmavoimat...

Finavia pääyhteistyökumppanina Kaivopuiston lentonäytöksessä

Ainutlaatuinen Kaivopuiston lentonäytös järjestetään alle viikon kuluttua. Finavia on näkyvästi mukana tapahtumassa.

Lentokoneet: Viisi faktaa ATR 72 –koneesta

Pieni mutta pippurinen ATR 72 on suosittu konemalli lyhyillä reiteillä ympäri maailmaa.