Julkaistu
14.3.2017 klo 20:59
Uutiskanava
Uutinen

Tehokkaampi taivas edistää lentoliikenteen kilpailukykyä

Toimiva ilmatila on turvallinen, viiveetön, luotettava ja kustannustehokas. Miten tällaista kokonaisuutta rakennetaan Euroopassa, jossa valtioiden rajat ovat vuosikymmenten ajan ulottuneet yläilmoihin asti? Mikä on ollut Finavian rooli kansainvälisessä yhteistyössä ja miten se on varautunut lennonvarmistustoiminnan uudistuksiin?

Euroopan ilmatila muodostui aikoinaan hyvin pirstaleiseksi. Sitä ei rakennettu kokonaisuutena, vaan valtiot piirsivät taivaalle omat postimerkkinsä; pisteet, joiden kautta koneiden tuli niiden ilmatilassaan lentää. Naapurimaiden kanssa on käyty jatkuvia neuvotteluja ilmatilan käytöstä, eikä kompromisseja ole kaikissa tapauksissa onnistuttu saavuttamaan. Toimintatapojen lisäksi pirstaleisuus on vaikuttanut lentoyhtiöille ja matkustajille aiheutuviin kustannuksiin.

Atlantin toisella puolella nämä ongelmat ovat vieraita. Yhdysvalloissa on käytössä yksi yhtenäinen lennonvarmistusjärjestelmä ja yksi toimija tekee päätökset ilmatilan käytöstä. Lennot risteilevätkin Pohjois-Amerikan yllä tuplasti tehokkaammin kuin Euroopassa.

Suorempia reittejä, monenlaisia säästöjä

Yksi syy uudistaa eurooppalaista ilmatilaa on se, että lentoliikenteen on laskettu kaksinkertaistuvan vuodesta 2006 vuoteen 2025. Tositoimiin järjestelmän korjaamiseksi ryhdyttiinkin 2000-luvun alussa, jolloin Euroopan komissio aloitti yhtenäisen ilmatilan kehittämisen. Single European Sky (SES) -säädösten tavoitteena on lisätä lentoliikenteen hallintajärjestelmän kapasiteettia, ja sitä kautta suoristaa lentoreittejä ja vähentää viiveitä, kustannuksia ja päästöjä. Tehostaminen ja yhtenäistäminen nähdään siis niin lentoyhtiöiden, matkustajien kuin ympäristön etuna.

Yhtenäinen ilmatila nähdään niin lentoyhtiöiden, matkustajien kuin ympäristön etuna.

Yhtenäinen, vapaan reitityksen ilmatila tarkoittaa käytännössä sitä, että mutkia voidaan suoristaa: lentoyhtiöille ei määrätä ennakkoon tiettyjä lentoväyliä vaan ne voivat vapaammin valita lyhimmän reitin määränpäähänsä. Lopputulos on kiistatta uudistusten arvoinen, mutta samalla lennonjohdolle asetetut suorituskykytavoitteet ovat aiheuttaneet myös ärtymystä ja vastustusta, sillä lentoliikenteen turvallisuus on Euroopassa nykyisellään huippuluokkaa. Suomessa vaatimukset eivät ole hätkähdyttäneet, sillä lennonvarmistuksen sisäiset tavoitteet ovat yhtä lailla kovat.

SES-kehitystyö on vaatinut ja tulee jatkossakin vaatimaan eri maiden lennonvarmistuspalveluista vastaavien yhtiöiden, valtioiden, viranomaisten ja muun muassa ICAO:n (International Civil Aviation Organisation) tiivistä yhteistyötä.

Pohjois-Euroopan ilmatilalohko palkittu tehokkuudestaan

Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila rakennetaan vaiheittain muodostamalla valtioiden rajoista riippumattomia toiminnallisia ilmatilalohkoja. Finavia on ollut vahvasti mukana Pohjois-Euroopan ilmatilalohkoa edistävässä Borealis-hankkeessa, jossa työmenetelmiä, toimintatapoja ja tietojärjestelmiä on yhtenäistetty. Hankkeen myötä Suomen, Viron, Latvian ja Norjan sekä Ruotsin ja Tanskan kesken otettiin käyttöön vapaan reitityksen ilmatila marraskuussa 2015. Kyse on Euroopan suurimmasta ilmatilalohkosta, ja tulevaisuudessa se laajenee vielä kattamaan Islannin, Iso-Britannian ja Irlannin ilmatilat.

Euroopan komissio palkitsi Borealis-hankkeen antaen pohjoisen maille tunnustusta ilmatilan käytön tehostamisesta. Pohjois-Euroopassa yhteistyö onkin perinteisesti sujunut hyvin, sillä kansallisen hyödyn sijaan on totuttu hakemaan parasta kokonaisratkaisua. Suomen asiantuntijoilla on ollut hankkeessa merkittävä rooli. Erityisosaamista löytyy siksikin, että Suomen ilmatila on lähtökohtaisesti haastava verrattuna muihin Euroopan maihin. Lentoasemaverkostomme on tiheä ja ilmavoimien toiminta vaikuttaa suuresti kulloinkin käytettävissä olevan ilmatilan laajuuteen.

Erillinen lennonvarmistusyhtiö vastaisi muutoksiin ketterämmin

Single European Sky -ohjelma jatkuu seuraavaksi SES2+-vaiheella, joka tähtää edelleen lennonvarmistustoiminnan suorituskyvyn kasvattamiseen. Ensin kilpailulle avataan tukitoimintoja, kuten neuvontapalveluja, mutta myöhemmin kilpailutetaan myös varsinaista lennonjohtotoimintaa.

Yhtiöittäminen parantaisi Suomen lennonvarmistuksen toimintavalmiuksia muuttuvassa ympäristössä.

Markkinoiden avautuminen ja lennonvarmistuksen kansainvälistymiskehitys ovat taustasyitä sille, että Finavia on aloittanut lennonvarmistustoimintansa yhtiöittämisen valmistelun. Mikäli yhtiöittäminen toteutuu, lennonvarmistusyhtiö toimii jatkossa Finavia-konsernista erillisenä, valtion täysin omistamana yhtiönä. Tämä parantaisi Suomen lennonvarmistuksen toimintavalmiuksia ja kilpailukykyä tulevaisuudessa. Itsenäisen yhtiön olisi helpompi tarttua uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin, kuten etäohjattavan lennonjohdon rakentamiseen.

Kohti automatisaatiota

Etäohjattavissa lennonjohtotorneissa uusi kameratekniikka korvaa ihmisen. Kamerat havaitsevat liikenteen myös sumussa, pimeällä ja muissa hankalissa sääolosuhteissa, joissa ihmisen näköaistiin ei voi luottaa. Etäohjattavasta tornista tekninen kuva lähetetään etätornikeskukseen, jossa työntekijä hallitsee automaattista lennonjohtojärjestelmää. Ensimmäinen etäohjattava torni otetiin käyttöön Ruotsin Örnsköldvikissä pari vuotta sitten. Automatisoitumisen uskotaan kansainvälistymisen ohella muuttavan lennonvarmistustoimintaa voimakkaasti tulevina vuosina.

Lisää aiheesta: EU:lta tunnustus Pohjois-Euroopan ilmatilan tehokkuudesta

 

Finavia pyrkii vastaamaan eurooppalaisen lennonvarmistuksen voimakkaaseen murrokseen. Toteutuessaan Finavian lennonvarmistuksen yhtiöittäminen parantaisi palvelujen kilpailukykyä muuttuneessa toimintaympäristössä. Nykyinen yhtiömalli, jossa sekä lentoasema- että lennonvarmistuspalvelut tuotetaan saman yhtiön eli Finavian toimesta, on eurooppalaisittain poikkeuksellinen.

Lue seuraavaksi

Tehokkaampi taivas edistää lentoliikenteen kilpailukykyä

Toimiva ilmatila on turvallinen, viiveetön, luotettava ja kustannustehokas. Miten tällaista kokonaisuutta rakennetaan Euroopassa, jossa valtioiden rajat ovat vuosikymmenten...

Tällainen on uusi lentokoneiden koekäyttöpaikka

Finavia pyrkii omalla toiminnallaan edistämään rakenteilla olevan Aviapoliksen alueen viihtyvyyttä. Lentokoneiden moottoreiden testauksesta aiheutuvaa melua voidaan...

Lentokoneen pysäköinti on taitolaji

Autoa pysäköidessä pitää huomioida ainakin sijainti, tila, aika ja kustannukset. Entä kun parkkiin pitäisi saada yli kymmenen kertaa henkilöauton pituinen matkustajalentokone?

Kokkola-Pietarsaaren tarkkuuslähestymisjärjestelmä uusittiin

Finavia uusi kesän aikana Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman ILS-tarkkuuslähestymisjärjestelmän. Järjestelmä mahdollistaa lentokoneiden laskeutumiset myös huonon...