Mitä lentokonemelu on?

Lentokoneiden melu on joko moottorimelua tai aerodynaamista melua. Moottorimelun määrään vaikuttavat moottorin koko ja tyyppi sekä käytettävä tehoasetus.

Aerodynaamisen melun voimakkuuteen vaikuttavat lentokoneen tyyppi, lennon vaiheen mukainen lentoasu, kuten laskutelineiden ja siipien laippojen asento, ja lentonopeus. Lentoonlähdöissä moottorimelun merkitys on suuri, mutta lähestymisissä aerodynaamisen melun osuus moottorimelun ohella kasvaa. Lentokoneen kokonaismelu riippuu lentokoneen koosta.

Lentokoneiden ja moottoritekniikan kehitys vähentävät lentokoneiden tuottamaa melua oleellisesti. Uudet suihkumoottorit ovat yhä hiljaisempia ja niiden energiatehokkuus on entistä parempi. Erityisesti lyhyillä reiteillä käytetään runsaasti potkurikoneita, jotka ovat yleensä suihkukoneita hiljaisempia.

Meluisimmat koneet poistuneet liikenteestä

Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO jakaa ääntä hitaammat lentokoneet meluluokkiin. Meluisimman 1-luokan koneet poistuivat liikenteestä jo 1980-luvulla, ja meluluokan 2 koneet poistuivat huhtikuussa 2002. Sen jälkeen ovat saaneet lentää vain vähämeluisat meluluokan 3 koneet tai sellaiset koneet, joiden melu on vaimennettu vastaavalle tasolle.

ICAO:n uusi meluluokka 4 on voimassa vuoden 2006 alun jälkeen tyyppihyväksytyille koneille. Uusimmat käytössä olevat meluluokan 3 koneet täyttävät jo meluluokan 4 vaatimukset. Suurin osa Suomessa liikennöivistä koneista täyttää hiljaisimman meluluokan vaatimukset.

Eri konetyyppien välillä on eroja verrattaessa niiden melutasoja lentoonlähtöjen tai laskeutumisten aikana. Lentoonlähdössä hiljaisempi kone voi olla meluisampi laskeutumisessa tai päinvastoin. Laskeutumismelua on yleensä vaikeampi vähentää kuin nousuvaiheen melua. Laskeutuvan lentokoneen melu aiheutuu vauhtia hidastavista tekijöistä koneen ulkoasussa.

Melu vähenee moottoritekniikan ja lentomenetelmien kehittyessä

Suihkumoottori synnyttää melua etenkin nopeasti liikkuvan, kuuman poistoilman sekoittuessa kylmään ulkoilmaan. Vanhimmat moottorit antavat kapealle ilmasuihkulle mahdollisimman suuren nopeuden. Tämä tekee niistä meluisia. Uusimmat moottorit antavat suuremmalle ilmamäärälle aiempaa pienemmän nopeuden. Ne meluavat siksi vähemmän. Myös polttoainetta kuluu vähemmän, joten myös päästöt vähenevät.

Myös jatkuvan liu´un lähestyminen (Continuous Decent Operation, CDO) vähentää laskeutuvan lentokoneen melua ja päästöjä. 

 

Melun hallinta ja meluselvitykset

Lentokoneiden melua hallitaan lentoasemien käytön suunnittelulla, kansainvälisillä melumääräyksillä, moottoritekniikkaa kehittämällä sekä maankäytön suunnittelulla.

Lentokonemelun hallinta on pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista työtä, jolla määritetään toimintatavat meluhaittojen vähentämiseksi. Tärkein tavoite on, että lentokonemelun vaikutusalueella asuu mahdollisimman vähän ihmisiä. Finavia tekee tiivistä yhteistyötä lentoasemien ja lentoreittien vaikutuspiirissä sijaitsevien kuntien kanssa, jotta uusien asuinalueiden kaavoituksessa huomioidaan mahdollisille melualueille tai niiden välittömään läheisyyteen sijoittuminen.

Lentokoneiden melunhallinnan keinoja ovat kiitoteiden käyttöperiaatteet ja lentoreittien suunnittelu. Näillä toimilla liikennettä ohjataan vähiten asutuille seuduille lentoturvallisuuden ehtojen puitteissa. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla meluhaittoja vähennetään koneiden nousu- ja laskusuuntien valinnalla. Lentoreittien suunnittelulla voidaan vähentää oleellisesti melua lentoonlähtöjen yhteydessä.

Helsinki-Vantaan melunhallintasuunnitelmassa on kuvattu kaikki keskeisimmät menetelmät Helsinki-Vantaan lentokoneiden melun vähentämiseksi ja hallitsemiseksi.

Laskeutumisten melunhallinnalle turvallisuuskysymykset asettavat erityisiä haasteita; loppulähestyminen suoritetaan kiitotien suuntaista linjaa pitkin, jolloin laskeutumislaitteiden avulla kontrolloidaan korkeuden laskemista ja etäisyyttä kiitotiehen. Samalle kiitotielle laskeutuvien koneiden välisten turvaetäisyyksien säilyttäminen on tärkeää etenkin vilkkaaan liikenteen aikaan.

Lentokonekalustoa koskevat kansainväliset melumääräykset, joiden lisäksi yleisen teknisen kehityksen ansiosta uudet koneet ovat merkittävästi vanhoja vähämeluisampia.

Meluselvitykset

Teemme meluselvityksiä melutilanteen seurantaa ja kuntien maankäytön suunnittelua varten. Meluselvityksissä tarkastellaan laskennallisesti lentokoneiden melun leviämistä toteutuneisiin tai suunniteltuihin lentoreitteihin ja lentoliikenteen määriin perustuen. Lisäksi selvityksissä lasketaan lentokonemelun pitkän ajanjakson keskiäänitasoja, joiden avulla tuotamme melualuekarttoja.

Melumittaukset tuovat lisää tietoa melusta paikallisesti

Melumittauksilla tuotetaan tietoa meluselvityksiin. Melumittaustulos yhdistetään lähellä liikkuvan lentokoneen tietoihin. Teemme jatkuvasti melumittauksia yhdeksällä Helsinki-Vantaan alueella sijaitsevalla kiinteällä melumittausasemalla ja lyhytaikaisempia mittausjaksoja siirrettävillä melumittausasemalla.

Ympäristölupien määräyksissä voidaan edellyttää suorittamaan melumittauksia lentoaseman ympäristössä. Finavia tekee mittauksia yhteistyössä paikallisten ympäristöviranomaisten kanssa ja raportoi niistä ympäristöluvan edellyttämällä tavalla.

Miten lentomelukarttoja tulkitaan?

Lentomelun jakautumista kuvataan melualuekarttojen avulla. Kartoissa esitetään samanarvokäyrillä alueet, joilla tietty, keskimäärin yhtä suuri melutaso vuositasolla ylittyy. Käyrät muistuttavat tavallisten karttojen korkeuskäyriä. Melukäyrät perustuvat tietokonelaskentoihin.

Melu on logaritminen suure, jonka yksikkö on desibeli (dB). Kun meluenergia kaksinkertaistuu, esimerkiksi jos lentojen määrä kaksinkertaistuu, keskiäänitaso kasvaa 3 dB. Kun meluenergia kymmenkertaistuu, esimerkiksi jos lentojen määrä kymmenkertaistuu, keskiäänitaso kasvaa 10 dB.

Suomessa käytetään lentomelun määrän kuvaamiseen päivä-ilta-yömelutasoksi kutsuttua tunnuslukua. Sen lyhenne on Lden. Tämä tunnusluku kuvaa meluenergian painotettua keskiarvoa yhden vuorokauden (24 h) aikana (keskiäänitaso, ekvivalenttitaso). Tunnuslukua laskettaessa painotetaan ilta-ajan (klo 19-22) melua +5 dB ja yöajan (klo 22-07) melua +10 dB. Painotusta käytetään, jotta melun ilta- ja yöaikainen häiritsevyys voidaan huomioida. Muiden liikennemuotojen melua kuvataan yleensä käyttäen tunnuslukuna melun päiväajan keskiäänitasoa LAeq, joka on meluenergian painottamaton keskiarvo tarkastelujaksolla.

Lden -melutaso kuvaa melun jakautumista eri alueille pitkän ajan, yleensä yhden vuoden kuluessa. Se ei siis kuvaa yksittäisen vuorokauden tilannetta, eikä etenkään jonkin yksittäisen kellonajan mukaista tilannetta. Yli lentävien koneiden hetkellisesti aiheuttama melu on suurempi kuin Lden-tunnusluvulla kuvattu keskimääräinen melutaso. Suomessa lentomelutasoa Lden 55 dB käytetään ohjearvona asuinalueiden suunnittelussa.