Pienennämme vesistöjen kuormitusta hyvällä suunnittelulla

Finavia pyrkii vähentämään liukkaudentorjuntaan sekä lentokoneiden jäänestoon ja –poistoon käytettävien aineiden aiheuttamaa ympäristökuormitusta hyvällä suunnittelulla jo rakennusvaiheessa. Vesien laatua tarkkaillaan säännöllisesti.

Lentoasemilla vesistöjen kuormitusta aiheuttavat

  • kiitoteiden liukkaudentorjunta
  • etäjäänpoistoalueilla tai asematasolla tehtävä lentokoneiden jäänesto- ja jäänpoistokäsittely

Kiitoteiden liukkaudentorjuntaan Finavia käyttää asetaatteja ja formiaatteja. Lentokoneiden jäänesto- ja jäänpoistokäsittelyyn maahuolintayhtiöt käyttävät propyleeniglykolipohjaisia nesteitä. Aineet eivät ole haitalliseksi luokiteltuja, mutta ne aiheuttavat silti vesistökuormitusta.

Kiitoteiden liukkaudentorjunta

Lentoasemien talvikunnossapito on lentoturvallisuuden ja liikenteen täsmällisyyden takaamisessa avainasemassa maassamme. Suomen pohjoiset sääolosuhteet vaativat kunnossapitoyksiköiltä monipuolista ammattitaitoa ja tehokkaita koneita. Talvikunnossapito Finavian lentoasemilla onkin kansainvälisesti katsoen korkealla ja kilpailukykyisellä tasolla.

Liukkaudentorjunnan menetelmät

Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä, harjausta ja aurausta. Liukkaudentorjunta-aineita tarvitaan kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistossa sekä ennakoivaan liukkaudentorjuntaan.

Nykyisin käytettävät aineet ovat natriumasetaatti, kaliumasetaatti, natriumformiaatti sekä kaliumformiaatti. Kuuran ja ohuen jään poistoon käytetään nestemäisiä, noin 50 % vettä sisältäviä aineita eli kaliumasetaattia ja –formiaattia. Paksumman jään poistoon tarvitaan rakeisia aineita eli natriumasetaattia tai –formiaattia. Rakeiset aineet sulattavat jään tarvittaessa kiitotien pintaan asti, minkä jälkeen pinta puhdistetaan auraamalla tai harjaamalla. Lentoasemilla käytetään nykyään pääasiassa nestemäisiä liukkaudentorjunta-aineita (80 % koko käyttömäärästä), sillä kiitotielle pääsee vain harvoin syntymään paksu jääpeite.

Urean käytöstä luovuttu

Lentoasemilla käytettävät liukkaudentorjunta-aineet ovat veteen liukenevia orgaanisia biologisesti hajoavia yhdisteitä.  Maaperässä olevat mikrobit hajottavat niitä ja kuluttavat samalla happea. 1990-luvun puoliväliin asti pääasiallinen liukkaudentorjunta-aine oli urea, joka on typpipitoinen yhdiste. Urea aiheutaa pintavesien rehevöitymistä sekä lisää typpiyhdisteiden määrää pohjavedessä. Urean käytöstä on luovuttu lähes täysin sen aiheuttamien ympäristöhaittojen vuoksi. Urean käyttö on kielletty Finavian sisäisellä ohjeella vuodesta 2000 lähtien niillä lentoasemilla, joilla se aiheutaa haittaa pohjavedelle.

Typettömät vaihtoehdot

Asetaatit ja formiaatit ovat typettömiä, myös elintarvike- ja kosmetiikkateollisuudessa hyödynnettyjä aineita. Maaperässä olevat bakteerit hajottavat ne vedeksi (H2O) ja hiilidioksidiksi (CO2). Asetaattien ja formiaattien käytön haittavaikutus on lähinnä biologisen hajottamisen aiheuttama hapenkulutus (0,2 – 0,7 g O2/1 g), mikä on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin urealla.

Vesien laatua seurataan

Finavia seuraa pohjaveden ja pintavesien laatua lähes jokaisella lentoasemallaan. Seurantaa tehdään sekä omaehtoisesti että lupaehtoihin perustuen tai ympäristöviranomaisten kanssa sovitusti. Lentoasemien ympäristössä sijaitsevista kaivoista, pohjavesiputkista, valumavesien laskuojista sekä vesistöstä otetuista näytteistä määritellään mm. typpiyhdisteet (ammonium, nitraatti ja nitriitti), veden happamuus, kemiallinen hapenkulutus, sähkönjohtavuus ja happipitoisuus. Typpiyhdisteiden määrää pohjavedessä seurataan aiemman urean käytön vuoksi.

Lentokoneiden jäänesto ja –poisto

Suomen talven kylmissä ja kosteissa olosuhteissa lentokoneen pintaan kerrostuu usein lunta ja jäätä. Ne on poistettava koneen pinnasta turvallisuussyistä, sillä ne heikentävät koneen suorituskykyä ja ohjattavuutta. Siipien pinnasta irtoava jää voi lisäksi joutua moottoriin ja rikkoa sen. Jäänestokäsittelyllä estetään lumen kiinnittyminen sekä jääkerroksen muodostuminen koneen pintaan lähtökiihdytyksen ja nousun aikana. Koneen lentäessä matkalentokorkeudella ilman kosteus ja paine ovat alhaisia eikä jäänmuodostusta juurikaan tapahdu. Lennon aikana tapahtuvan jäätymisen varalta lentokoneissa on sähköiset tai mekaaniset jäänpoistolaitteet. Lentokoneiden jäänestosta ja –poistosta huolehtivat maahuolintayhtiöt.

Glykoli kuluttaa happea

Sekä jäänpoistoon että jäänestoon käytetään Suomessa propyleeniglykolipohjaisia nesteitä. Valmistusprosessin aikana jäänpoistonesteisiin lisätään 20-50 % vettä sekä 1-2 % lisäaineita. Propyleeniglykoli (C3H6(OH)2) on hyvin veteen liukeneva, nopeasti biohajoava ja myös kosmetiikkateollisuudessa yleisesti käytetty aine. Suurimmat haittavaikutukset ovat hapenkulutus, jonka aineen hajoaminen aiheuttaa vesistössä sekä hajoamistuotteiden epämiellyttävä haju. Propyleeniglykoliliuos vaatii hajoamiseensa suhteellisen paljon happea (0,8-1,2 g O2/1 g liuosta) liuostyypistä riippuen. Olosuhteissa, joissa hapen liukeneminen veteen on vähäistä, aineen hajoaminen hidastuu.

Haitat pienemmiksi

Propyleeniglykolille ei toistaiseksi ole tarjolla haitattomampaa vaihtoehtoa. Glykolin aiheuttamia ympäristöhaittoja voidaan vähentää kehittämällä työmenetelmiä siten, että ne vaativat vähemmän kemikaaleja, ottamalla käyttöön vaihtoehtoisia menetelmiä tai keräämällä talteen glykolipitoisia valumavesiä. Helsinki-Vantaalla kerätyt glykolipitoiset valumavedet johdetaan kunnalliselle vedenpuhdistamolle. Muilla lentoasemilla glykolivedet kerätään imuriautolla asematasolla. Keräily on käynnissä Tampere-Pirkkalan, Kuopion, Oulun ja Jyväskylän lentoasemilla. Vedet varastoidaan altaissa ja välivarastoinnin jälkeen nesteet kuljetetaan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Kerätty glykolivesi voidaan hyödyntää energian tuotannossa mädättämöllä tai vedenpuhdistusprosessissa hiilen lähteenä. Glykolivesien keräilystä vastaa Finavia.

Glykoliliuoksia on myös mahdollista kierrättää. Sitä harjoitetaan muutamilla lentoasemilla maailmassa ja mahdollisuutta tutkitaan myös Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Toimintaa jarruttaa kuitenkin menetelmien kalleus.