Hyppää pääsisältöön

Suomalaisen lentämisen historia: 2000-luku – Terroriuhka kiristää turvatoimia ja matkojen ostaminen siirtyy nettiin

Julkaistu
26.09.2018 klo 09:00
T2 Evening
Lentomatkustus kasvoi Suomessa merkittävästi 2000-luvulla, ja Helsinki-Vantaan lentoasema nousi Aasian ja Euroopan väliseksi hubiksi.

Finavia julkaisee 10-osaisen sarjan suomalaisen ilmailun historiasta 1910-luvulta eteenpäin.  Sarjan viimeisessä osassa käsitellään 2000-lukua.   

2000-luvun alussa kansainvälistä lentoliikennettä järkyttivät syyskuun 11. terrori-iskut Yhdysvalloissa. Al-Qaeda-terroristijärjestön jäsenet kaappasivat neljä matkustajakonetta, joista kaksi lensi päin New Yorkin World Trade Centerin kaksoistorneja. Yhteensä noin 4 000 ihmistä menetti henkensä iskuissa ja niiden jälkiseuraamuksissa.   

Syyskuun 11. päivän iskut sekä muut lentoliikenteeseen kohdistuneet terrori-iskut tai niiden yritykset johtivat lentoturvallisuuden tiukentumiseen, myös Suomessa. Esimerkiksi käsimatkatavaroissa kuljetettuja nesteitä rajoitettiin, ja lentokoneiden ohjaamot suljettiin tiukasti yleisöltä. 

Lentojen myynti siirtyy nettiin  

Kaikkiaan 2000-luku oli kuitenkin suomalaisessa lentomatkustamisessa kasvukautta: kun vuonna 2000 Suomen lentoasemien matkustajamäärä oli noin 13,8 miljoonaa, vuonna 2009 matkustajia oli jo noin 16,2 miljoonaa. Suomalaisten matkailuinnon lisäksi myös turismi Suomeen kasvoi, ja erityisesti aasialaiset matkailijat alkoivat löytää pohjoisen kohteet.  

Kasvuun vaikutti osaltaan jo 1990-luvulla alkanut halpalentoyhtiöiden esiinmarssi. 2000-luvulla Suomessa aloittivat KLM:n tytäryhtiö Buzz Air, kotimainen Flying Finn, SAS:n omistama Blue1, Finnairin FlyNordic sekä irlantilainen Ryan Air.  

– Halpalennot toivat lentämisen lähes jokaisen suomalaisen ulottuville. Lentämisestä tuli ”reppureissaamista”, toteaa Ilmailumuseon Valeri Saltikoff.  

2000-luvulla lentojen ostaminen siirtyi yhä enemmän verkkoon. Matkatoimistojen ja virkailijoiden sijaan ihmiset alkoivat suunnitella matkansa itse. Uusia lentokohteita aukesi ympäri maailmaa ja matkustaminen kaukokohteisiin, kuten Thaimaahan, yleistyi.  

– Silti myös hyvin perinteiset lentokohteet, kuten Espanja ja Kreikka, ovat pitäneet hyvin pintansa, Saltikoff totaa.  

Helsinki-Vantaan kasvu  

Suomen lentoliikenteen kannalta huomattavaa oli myös Helsinki-Vantaan kehitys. Kymmenen miljoonan matkustajan rajapyykki ylitettiin jo vuonna 2000, ja kasvu jatkui miltei läpi vuosikymmenen lukuun ottamatta vuoden 2008 talouskriisin jälkeistä notkahdusta.  

Kenttää myös laajennettiin ja digipalveluja kehitettiin kasvavien matkustajien tarpeisiin. 2000-luvun alkupuolella otettiin käyttöön ensimmäiset lähtöselvitysautomaatit, kolmas kiitotie aukesi 2003, ja kaukolentojen matkustajatiloja laajennettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004 sekä uudelleen 2009, jolloin terminaalipinta-ala kasvoi 30 %. Vuosikymmenen lopussa Helsinki-Vantaa oli noussut merkittäväksi portiksi Euroopan ja Aasian välisessä lentoliikenteessä.  

Helsinki-Vantaalla on nyt käynnissä lentoaseman historian suurin laajennushanke. Kenttä valmistautuu palvelemaan 30 miljoonaa matkustajaa, ja esimerkiksi terminaalin pinta-ala kasvaa noin 45 %.

Lue sarjan edelliset osat1910-luku1920-luku1930-luku1940-luku1950-luku1960-luku1970-luku1980-luku ja 1990-luku

Ihmisiä & Ilmailua