– Kun kävimme laajennuksen eri vaihtoehtoja läpi, one roof -ratkaisu osoittautui etenkin palvelutason kannalta parhaaksi. Palvelut keskittyvät kompaktille alueelle ja lähtöportit palvelujen ympärille, kertoo Finavian tekninen johtaja Henri Hansson.
Toinen vaihtoehto olisi ollut erillinen satelliittiterminaali, johon matkustajat siirtyisivät metron tyyppisellä junalla tai linja-autoilla.
– Vaikka itse kulkuväline olisi nopea, matkustajilla kuluisi aikaa rakennuksesta toiseen siirtymiseen. Lisäksi Helsinki-Vantaalla vuorokauteen mahtuu myös hiljaisia tunteja, joten erillinen terminaali ei olisi tilojen ja palvelujen pyörittämisen kannalta optimaalinen, vaan se pitäisi välillä sulkea, Hansson sanoo.
Kun palvelut sijaitsevat saman katon alla, niitä on helpompi pitää auki myös kiireisten tuntien ulkopuolella.
Vaihtoajat eivät pitene
Helsinki-Vantaa on suosittu vaihtokenttä, ja sen vahvuuksiin kuuluvat lyhyet vaihtoajat.
– Pystymme jatkossakin tarjoamaan sujuvat vaihtoyhteydet ja lyhimmillään 40 minuutin vaihtoajat. Panostamme sekä uusiin lähtöportteihin että matkatavaroiden käsittelyn kapasiteettiin, mikä on tärkeää nopeissa vaihdoissa.
Samaan allianssiin kuuluvien lentoyhtiöiden koneet ohjataan pysäköimään toisiaan lähellä oleville lähtöporteille, mikä pitää vaihtoetäisyydet kohtuullisina. Esimerkiksi Oneworld-allianssiin kuuluvien yhtiöiden lennot on ryhmitelty näin Terminaali 2:n Schengen ja non-Schengen alueilla.
Suurin osa vaihdoista tapahtuu saman allianssin sisällä, joten terminaalien 1 ja 2 välisiä vaihtoja on Helsinki-Vantaalla äärimmäisen vähän.
Matkustajavirroissa vältetään pullonkauloja
Kun kaikki matkustajat ovat yhdessä rakennuksessa, lentoaseman toimintoja on helpompi hallita.
– Suunnittelussa tärkeimpiä ovat paikat, joihin kokoontuu paljon ihmisiä pienelle alueelle, esimerkiksi passintarkastukseen. Seuraamme matkustajavirtoja tiiviisti ja kasvatamme kapasiteettia, jotta tilat eivät aiheuta pullonkauloja, Hansson kertoo.
Matkustajien liikkumista ja portilta toiselle siirtymistä voidaan sujuvoittaa myös esimerkiksi liukukäytävillä, joita otetaan käyttöön Helsinki-Vantaan terminaali 2:n uusissa osissa.
Suunnittelua seuraavaksi 20 vuodeksi
Helsinki-Vantaan kehitysohjelman lähtökohtana on ollut suunnitella tilat, jotka joustavat käytössä pitkälle 2030-luvun loppuvuosiin.
– Finavialle tärkeitä suunnitteluperiaatteita ovat asiakaskokemus sekä esimerkiksi tilojen helppokäyttöisyys, järkevä suunnittelu ja oikeat mittasuhteet, Hansson sanoo.
Suurin osa maailman uusista lentoasemista rakennetaan yhden katon alle, mutta esimerkiksi Münchenissä vanha lentoasema laajentui muutama vuosi sitten uudella satelliittiterminaalilla.
– Kaikki riippuu liikennerakenteen kehityksestä tulevaisuudessa, eikä satelliittiterminaalikaan ole Helsinki-Vantaan seuraavissa kehitysvaiheissa poissuljettu vaihtoehto, Hansson toteaa.
