Ohita navigaatio

Humans of Helsinki Airport: kehityspäällikkö Merja Haapanen

Artikkeli julkaistu
31.01.2019 klo 09:00
Kehityspäällikkö Merja Haapanen
Ihmisiä & Ilmailua
Merja Haapanen on nähnyt 38-vuotisen työuransa aikana Helsinki-Vantaan laajentumisen pala palalta. Uusi kehitysohjelma on kuitenkin mittakaavassaan jotain ennennäkemätöntä.

Haapanen aloitti työt Finavian edeltäjässä, Ilmailuhallituksessa, lähes vastavalmistuneena rakennusinsinöörinä vuonna 1980.

– Minut palkattiin vuodeksi silloisen terminaalilaajennuksen kustannusten laskentaan ja urakkakyselyjen tekoon. Olin kiinnostunut rakentamisesta, mutta ilmailualasta en tiennyt juuri mitään, Haapanen kertoo.

Määräaikaisesta pestistä tuli lähtölaukaus pitkälle urapolulle. Haapasen rooliksi on tullut toimia siltana lentoasemaa rakentavien ja lentoaseman toiminnasta vastaavien ihmisten välillä.

– Aikoinaan teknisen puolen ihmiset toimivat omassa joukossaan ja operatiivisesta toiminnasta vastaavat omassaan. Kun oli aika rakentaa, rakentajat rupesivat hommiin ja matkustajat mukautuivat. Sittemmin matkustajalähtöinen ajattelu on noussut aivan keskeiseksi, Haapanen kuvaa muutosta.

Maailmanluokan matkustajakokemus myös remonttien aikana

Pitkästä työkokemuksesta on hyötyä haasteiden ratkomisessa Helsinki-Vantaan uudessa, tähän asti suurimmassa laajennuksessa, jossa on mukana paljon eri toimijoita.

Hanke toimii allianssimallilla: suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan yhdessä eri rakennusyhtiöiden ja Finavian kesken. Myös riskit ja hyödyt jaetaan allianssin toimijoiden kesken.

– Roolini on sparrata eri ammattilaisia kohti parempaa yhteistyötä. Paras mahdollinen lopputulos edellyttää vuoropuhelua, ja minä toimin tulkkina siinä välissä. Meillä on kunnianhimoinen tavoite: rakentaa maailmanluokan lentoasema ja pitää matkustajakokemus korkealla koko projektin läpi.

Yhteen täytyy sovittaa monia eri tarpeita ja rajoitteita esimerkiksi rakentamisesta syntyvän melun osalta.

– Lentoaseman sisällä on muun muassa toimiva hotelli, Haapanen sanoo.

Tulevaan kasvuun varautuminen näkyy paitsi matkustajien myös henkilökunnan tilojen suunnittelussa.

– Pukukaappitarpeita kartoittaessamme lähdimme liikkeelle henkilökorttien määrästä: noin 10 000 ihmisellä on tällä hetkellä työtehtäviä lentoaseman porttialueella. Tulevaisuudessa mitoitamme pukukaappien määrän vastaamaan 15–17 000 työntekijän tarpeita.

Yhteen hiileen puhaltava yhteisö

Vuosiin lentoasemalla mahtuu pysäyttäviäkin hetkiä. Haapasen mieleen on jäänyt erityisesti vuoden 2004 tsunamin jälkihoito.

– Helsinki-Vantaalle järjestettiin nopeasti rauhallisia paikkoja, joissa järkyttyneet Kaakkois-Aasiasta palaavat matkustajat saivat kriisiapua. Viranomaisyhteistyö tehtiin julkisuudesta sivussa. Saimme kiitosta kriisivalmiudestamme, mutta toivottavasti sellaista järjestelyä ei tarvitse tehdä enää koskaan, Haapanen kertoo.

Vuonna 2010 Islannin tulivuorenpurkaus puolestaan lamaannutti Euroopan lentoliikenteen.

– Tuhkapilvi hiljensi koko terminaalin. Oli harvinaislaatuinen hetki, kun kiersin sammuttamassa tyhjistä tiloista valoja ja laittamassa ovia kiinni.

Uransa aikana nykyinen kehityspäällikkö on ollut kaksi kertaa vuorotteluvapaalla.

– Kun on hetken aikaa pois, niin näkee taas uusin silmin paikan hienouden. Palatessa on tullut tunne, että minulla on vielä annettavaa tälle yhteisölle, Haapanen sanoo.

Lue lisää Helsinki-Vantaan kehitysohjelmasta ja terminaali 2 laajentamistöistä.