Skip navigation

Yli 200 kiitotietarkastajaa varmistaa Suomen lentoasemien kiitoteiden turvallisuuden

Artikkeli julkaistu
18.10.2019 klo 09:00
kiitotie
Lentoliikenteen turvallisuus rakentuu monista tekijöistä. Yksi niistä on kiitotien pinnan kitka, joka vaikuttaa lentokoneiden nousuihin ja laskeutumisiin kiitotiellä. Finavian liikennealuepalveluiden päällikkö kertoo, miten kiitotie tarkastetaan ja kitka mitataan.

Turvallisen lentoliikenteen varmistaminen on Finavian vastuullisuustyön kulmakivi. Hyvien asioiden ketju -juttusarja kertoo Finavian vastuullisuustyön eri osa-alueista. Tässä jutussa tutustutaan kiitoteiden talvikunnossapitoon. 

Tavoitteena kesäkeli ympäri vuoden  

Kiitoteiden olosuhteilla on suuri merkitys turvallisuudelle: laskeutuva kone koskettaa kiitotietä 200–300 kilometrin tuntinopeudella, ja koneen on pystyttävä pysähtymään ja säilyttämään suuntavakautensa kaikissa tilanteissa ja sääolosuhteissa.  

Finavian kunnossapidon väelle kiitoteiden turvallisuus on sydämen asia. Kiitotiet pyritään pitämään kesäkeliä vastaavassa kunnossa ympäri vuoden, ja tavoitteessa onnistuminen vaatii Suomen leveysasteilla vankkaa snowhow’ta eli talvikunnossapito-osaamista. Sitä ylläpidetään myös lumettomina kuukausina.   

– Minulla on tapana sanoa, että meillä kiitoteiden kunnossapidossa talvi kestää 12 kuukautta, naurahtaa Finavian liikennealuepalveluiden päällikkö Heikki Heinijoki.  

Heinijoen mukaan lumiosaamisen kehittämisessä auttavat menneen talvikauden analyysi ja tulevan suunnittelu: heti talvikauden jälkeen lentoasemilla pohditaan, miten toimintaa voidaan parantaa, ja ennen seuraavan talvikauden alkua henkilöstöä koulutetaan osaamisen ylläpitämiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. 

Kitka on yksi turvallisuuden osatekijä 

Kesäkelin ylläpitäminen kiitoteillä talvisaikaan on vaativaa työtä.  

– Lunta ja jäätä poistetaan pääosin mekaanisesti harjaamalla ja auraamalla. Joskus liukkautta on ennaltaehkäistävä liukkaudentorjunta-aineilla. Kunnossapidon käytössä on tehokasta erikoiskalustoa, työmenetelmiä ja materiaaleja, joita käytetään vain lentoasemaympäristössä. Kunnossapidolla on myös mahdollisuus ja velvollisuus sulkea kiitotiet kunnossapitoa varten tarpeen vaatiessa, Heinijoki kertoo.  

– Oman havainnoinnin lisäksi sääennusteita ja kiitotien pinnan tilaa monitoroivia järjestelmiä seurataan kunnossapidossa tarkkaan, ja toimenpiteet suunnitellaan niiden ja kiitotien käyttötarpeen perusteella. Kiitoteiden olosuhteista ja niiden muutoksista raportoidaan ilma-alusten miehistöille, hän sanoo. 

Heinijoen mukaan kitka on keskeisin mitattava ja raportoitava suure, mutta tämän lisäksi raportoidaan paljon muitakin tietoa kiitotien olosuhteista, kuten lumi- ja jääesiintymät. 

– Lentokoneen miehistö tekee raportoitujen tietojen perusteella laskelmat ja päätökset oman toimintansa suhteen, Heinijoki sanoo. 

Kitkan mittaaminen vaatii pätevyyden 

Heinijoen mukaan kiitotietarkastajan tehtävä on vaativa. Kiitoteiden kuntotarkastuksia tekevätkin vain tehtävään pätevät, erityisen koulutuksen suorittaneet kiitotietarkastajat. Finavialla työskentelee reilut 200 kiitotietarkastajaa. 

– Kiitotie tarkastetaan ja kitka mitataan vähintään kuuden tunnin välein kiitotien ollessa käytössä. Mittaus uusitaan aina työvuoron vaihtuessa ja erityisesti kelin muuttuessa. Yleensä tarkastus mittauksineen tehdään kiitotien kunnostuksen yhteydessä. Siksi tahti voi olla nopeakin esimerkiksi lumisateella, Heinijoki kertoo. 

– Käytännössä kiitotien tarkastus alkaa, kun kiitotietarkastaja saa lennonjohdolta luvan mennä kiitotielle tekemään tarvittavat mittaukset ja havainnot.  Tarkastaja ajaa kiitotien päästä päähän tarkastusajoneuvolla, joka vetää perässään kitkanmittauslaitetta. Vallitseva kitkataso mitataan 65 kilometrin tuntinopeudella. Kitkatason muutokset piirtyvät tabletin näytölle. Lisäksi tarkastaja havainnoi kiitotien kuntoa silmin tai optisten mittalaitteiden perusteella, sanoo Heinijoki. 

– Keskeiset tulokset raportoidaan välittömästi radiolla lennonjohtoon ja kirjataan tämän jälkeen raportointijärjestelmään. Sen kautta tiedot siirtyvät automaattisesti eteenpäin muihin järjestelmiin, joiden kautta ilma-alusten miehistö saa ne käyttöönsä, Heinijoki päättää. 

Lue lisää Finavian kansainvälisesti tunnustetusta snowhow’sta   

Hyvien asioiden ketju -boilerplate
Ihmisiä & Ilmailua