Skip navigation

Ivalon lentoasemalla testataan uutta lumenpoistokalustoa

Artikkeli julkaistu
01.12.2020 klo 09:46
Talvikunnossapitokalusto linkoaa lunta Ivalon lentoasemalla
Suomen pohjoisimmalla lentoasemalla Ivalossa kohdataan vuoden aikana suuria säätilavaihteluita. Talvisin lumi täyttää kiitotiet, jos niitä ei jatkuvasti puhdisteta. Talvikausi 2019−2020 oli erityisen luminen, ja maalis-huhtikuussa lunta oli tupruttanut reippaasti yli metrin.

Yleensä joulu-tammikuun aikaan Ivalon lentoasemalla koetaan voimakkaita sivutuulia, jotka aiheuttavat omat haasteensa sekä lentämiselle että kiitoteiden kunnossapidolle. Sivutuulet puhaltavat satanutta lunta kiitoteille myös silloin, kun lumisadetta ei ole. Tuulen mukana kulkeutuva tuuli pakkautuu kasoiksi, joten se on poistettava välittömästi.

Perinteisesti kuorma-autot ovat olleet ainoita ajoneuvoja, jotka ovat olleet tarpeeksi isoja ja vahvoja asematason ja kiitoteiden lumitöihin. Lumenpoistossa kaluston on oltava tarpeeksi järeää, jotta pystytään siirtämään valtavia lumimääriä.

Talvikunnossapitoon käytettävää kalustoa on huollettava myös talvikauden ulkopuolella. Tämän takia Finavian tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka ovat kustannustehokkaita ja tilanteeseen muokkautuvia. Ihannetilanteessa talvikunnossapitoon käytettyjä ajoneuvoja ja kalustoa voitaisiin käyttää kunnossapitoon myös kesällä.

Viime vuosina Finavia onkin testannut kiitotien kunnossapidossa automaatiota ja kalustoa, jota pystytään muokkaamaan. Yksi ratkaisu ovat traktorit, joiden koko on viime vuosina kasvanut. Isompi koko ja suurempi massa avaavat traktoreille uusia käyttömahdollisuuksia.

−On ollut mielenkiintoista päästä kehittämään uutta teknologiaa yhdessä sidosryhmien kanssa. Ivalossa yhdistyvät Suomen kesä ja ankarat talvet, joten olosuhteet testaamiselle ovat mainiot, sanoo Ivalon lentoaseman päällikkö Jarmo Pyhäjärvi.

Ivalon lentoasemalla on kokeilussa lumenpoistoyhdistelmä, jossa traktoriin yhdistetään harjapuhallin. Se nimensä mukaisesti harjaa ja puhaltaa ilmaa kiitotiehen. Yhdistelmällä on kokonaispituutta 14 metriä ja työskentelyleveyttä neljä metriä. Lisäksi traktorin eteen kiinnitetään kuusi metriä leveä aura. Jotta massiivinen yhdistelmä saadaan tosi toimiin, tarvitaan traktoriin lähes 300 hevosvoiman moottori.

Automaatiokin vaatii aina ihmisen, joka ymmärtää koneita ja osaa tulkita raportteja

Perinteisesti lumenpoisto on ollut aina työtä, jossa ihmisen on ollut pakko olla mukana koko ajan. Esimerkiksi kiitotien valot on puhdistettu käsin. Nykyään lumenpoistokalustolla varustettu traktori on mahdollista automatisoida niin, että se seuraa kiitotiellä tarkkaan määriteltyjä ajoratoja. Finavia on mukana pilotoinnissa, jossa vähänpäästöisellä biopolttoaineella kulkeva traktori ohjelmoidaan puhdistamaan kiitoteitä itsenäisesti. Myös kiitotien valojen puhdistamiseen on testattu erityistä puhallinta, joka pystyy tehokkaasti, mutta hellävaraisesti poistamaan lumen.

−Yhdistämällä moderni kalusto ja osaava, ammattitaitoinen henkilökunta voidaan jatkossakin taata sujuva matkustaminen Finavian lentoasemilla, sanoo verkostoliiketoiminnan johtaja Jani Jolkkonen.

medium_ivalo_airport_outside_14.jpg

Harjapuhaltimet ja aurat ovat talvikunnossapidon näkyvin osa, mutta ennen kuin kiitoteitä päästään puhdistamaan, on käytävä läpi olosuhteista kertovat tiedot. Uuden teknologian takia henkilöstö käy nykyään läpi valtavan määrän tietoa, joka kiitotiestä ja sääolosuhteista kerätään. Ilman osaavaa henkilökuntaa ja hiljaista tietoa, dataa ei pystytä käsittelemään niin, että tukee kunnossapitoa ja kiitoteiden toimintavalmiutta.

−Kiitotien kunnon mittaaminen ja siitä raportointi on erittäin tärkeä osa talvikunnossapitoa. Lisäksi seuraamme jatkuvasti säähän liittyvää dataa ja muutosten vaikusta sen hetkiseen tilanteeseen. Kiitotien kunto ja saapuva data määrittelevät toimenpiteet, joita meiltä vaaditaan, Pyhäjärvi toteaa.

Vaikka työtä voidaan automatisoida, talvikunnossapidon selkäranka on kuitenkin ammattitaitoinen henkilökunta, jolla on vuosien kokemus kiitoteiden kunnossapidosta ja sääolosuhteiden vaikutuksista. Suuren informaatiomäärän ymmärtämisen ja kunnossapitoon liittyvien lukemattomien yksityiskohtien takia henkilöstön jatkuva koulutus ja perehdytys ovat avainasemassa nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätietoa Ivalon lentoasemasta

Vuonna 1943 Finavian lentoasemaverkostoon liitetty Ivalon lentoasema on Suomen pohjoisin lentoasema. Sinne on lennetty reittilentoja vuodesta 1955 alkaen.

Finavia on viime vuosina investoinut Lapin lentoasemiin noin 100 miljoonaa euroa. Tavoitteena on parantaa Lapin lentoasemien asiakaskokemusta, nostaa palvelutasoa ja kapasiteettia sekä varmistaa turvallinen liikennöinti lentojen ja matkustajamäärien kasvaessa. Ivalon lentoasemalla Finavian investoi erityisesti konepaikkojen lisäämiseen ja terminaalitilojen laajentamiseen.

Lue lisää Lapin investointiohjelmasta ja Ivalon lentoaseman uudistuksista vuonna 2019.

Kehitys