Skip navigation

Puheenvuoro: Helsinki-Vantaa elää kansainvälisestä vaihtoliikenteestä

Artikkeli julkaistu
09.11.2020 klo 12:50
Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki.
Helsinki-Vantaan asema suosittuna vaihtolentokenttänä varmistaa sen, että meillä suomalaisilla on poikkeuksellisen hyvät lentoyhteydet ympäri maailmaa. Sillä on merkittävä vaikutus myös Suomen talouteen, sillä jokainen vaihtomatkustaja tuo maahamme tuloja ja tuhansia työpaikkoja, kirjoittaa Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki.

Viime vuonna Suomesta pääsi 200:een eri kohteeseen. Siitä on kiittäminen Helsinki-Vantaan saavuttamaa asemaa Aasian ja Euroopan välisen lentoliikenteen solmukohtana. Menestys kiinnostaa lentoyhtiöitä, mikä puolestaan tuo lisää yhteyksiä ja synnyttää kilpailua. Tästä hyötyy myös kuluttaja.

Vaihtomatkustus on tärkeä kilpailuetu kaikille lentoasemille. Tämä johtuu siitä, että lentoyhtiöt pitävät houkuttelevimpina kohteina niitä kenttiä, joilla on riittävästi matkustajapotentiaalia. Sitä syntyy vaihtomatkustuksesta. Kun reittitarjonta on kattava ja yhteydet tiheitä ja monipuolisia, se puolestaan houkuttelee matkustajia.

Useissa maissa on vain yksi tai kaksi isoa lentoasemaa, jotka ovat saavuttaneet hub-lentokentän aseman. Suomessa se on Helsinki-Vantaa. Kun Helsinki-Vantaa menestyy, myös Finavian maakuntalentoasemat pärjäävät. Helsingistä on hyvät yhteydet edelleen ympäri maailmaa, ja Helsinki-Vantaan tuotoilla on mahdollista pitää yllä vähäliikenteisiä verkostolentoasemia.

Helsinki-Vantaan työllistävä vaikutus heijastuu laajalle. Lentoasemalla on töissä 20 000 ihmistä. Jos mukaan lasketaan vielä ympäröivä Vantaan Aviapoliksen alue, kyseessä on Suomen toiseksi suurin työpaikkakeskittymä. Se tuottaa noin neljä prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Tämän lisäksi Finavian investointiohjelma Helsinki-Vantaalla työllistää rakennusaikana ympäri Suomen yli 16 000 ihmistä.

Jos nykyisen kaltaiset matkustusrajoitukset jatkuvat, pitkäjänteisellä ja sisukkaalla työllä hankittu Helsinki-Vantaan asema Aasian ja Euroopan liikenteen solmukohtana vaarantuu. Lentoliikenteen palautuminen laahaa jo nyt muuta Eurooppaa jäljessä. Jäämme eurooppalaisten kilpailijoidemme taakse, ja takamatka voi olla liian pitkä. Lentoyhtiöt lentävät sinne, minne matkustajat haluavat ─ ja minne ne voivat lentää.

Vuonna 2019 Helsinki-Vantaan vajaasta 22 miljoonasta matkustajasta puolet oli ulkomaalaisia, puolet suomalaisia. Jos kansainvälisten vaihtomatkustajien osuus pienenee merkittävästi, jäljelle jäävä määrä ei riitä houkuttelemaan lentoyhtiöitä, pitämään yllä monipuolista reittitarjontaa eikä kattamaan menetettyjä tuloja.

Miltä Helsinki-Vantaalla näyttää vuonna 2024?

Nykyennusteiden mukaan koronakriisistä alettaisiin toipua kolmen vuoden kuluttua. Koronan ravistelema lentoverkosto voi näyttää silloin hyvin erilaiselta kuin ennen kriisiä.

Helsinki-Vantaan menestys voi nyt olla vaakalaudalla, sillä lentoliikennettä suunnitellaan pitkällä tähtäimellä eteenpäin. Kun Suomi on suljettuna, lentoyhtiöt löytävät uudet uomat toimia ja uudet vaihtolentokentät.

Ei ole itsestään selvää, että suomalaisilla on silloin maailma yhtä lähellä, kuin mihin olemme tottuneet.

Finavia talousjohtaja: Helsinki-Vantaan menestyminen on tärkeää koko Suomelle

Raportointi