- Globalisaatio on muuttanut lentoliikenteen toimintaympäristöä merkittävästi. Tulevien kahdenkymmenen vuoden aikana puolet maailman lentoliikenteen kasvusta syntyy Aasiassa. Suomella on ainutlaatuinen maantieteellinen sijainti porttina Euroopan ja Aasian välillä. Tämä yhdistettynä Helsinki-Vantaan lentoaseman palvelukykyyn ja tehokkuuteen muodostaa suomalaisille valtin kansainvälisessä talouskilpailussa, sanoo Suomen lentoasemia operoivan Finavia oyj:n toimitusjohtaja Kari Savolainen.
Lentoliikenteen toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa, jonka takana on monta muuttujaa. Tuotannon ja talouden globalisaatio jatkuu yhä, mutta kaikkialta ei voi lentää suoraan kaikkialle. Kun tuotanto on Kiinassa ja kuluttajat esimerkiksi Euroopassa, tarvitaan vaihtokenttiä eli HuBeja.
Hyvän HuB-kentän status on sananmukaisesti kullanarvoinen. Kansainvälisten vaihtokenttien välillä käydään erittäin kovaa kilpailua, ja lentoasemien kehittämisohjelmiin satsataan parhaillaankin ympäri maailmaa valtavia summia.
Helsinki-Vantaan lävitse kulkee nyt noin kaksi miljoonaa vaihtomatkustajaa Euroopan ja Aasian välillä vuosittain. Suosio on kuitenkin ansaittava joka päivä uudelleen, eikä kehityksen kelkasta voi jättäytyä pois. Entistä useampi matkustaja valitsee kansainvälisessä liikenteessä reittinsä vaihtolentoaseman toimivuuden ja palvelutason perusteella.
Helsinki-Vantaan kehittämisohjelma 2020 tähtää siihen, että hyvät lentoyhteydet palvelevat jatkossakin suomalaisia ja ulkomaisia matkustajia.
Vetovoimainen vaihtokenttä
Vaihtomatkustajien houkutteleminen ei palvele pelkästään ulkomaisia matkustajia tai lentoaseman yrittäjiä. Vaihtomatkustus tuottaa Suomelle kokoonsa nähden ylivertaiset lentoyhteydet, jotka palvelevat kotimaisia ja ulkomaisia liike- ja lomamatkustajia sekä lisäävät Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten yritysten näkökulmasta. Ilman vaihtomatkustusta Suomi olisi harvojen lentoyhteyksien varassa ja paljon nykyistä eristyneempi muusta maailmasta.
Laadukas HuB-asema on kokonaisuus, jossa kaikki liittyy kaikkeen. Vaihtomatkustajan näkökulmasta lentoliikenteen sujuvuus merkitsee sopivia aikatauluja, riittäviä vuoroja ja jouhevasti sujuvia vaihtoja. Lentoasemalla vietetty aika on osa elämyksellistä ja hyvin palvelevaa matkustuskokemusta. Asiakaslentoyhtiöt puolestaan arvostavat riittävää matkustajapohjaa, luotettavaa kumppanuutta ja kilpailukykyisiä hintoja.
Vaihtomatkustus on lisääntynyt Helsinki-Vantaalla Finavian aiempien investointien ansiosta, mutta yhä kasvava lentoliikenne on nyt ruuhkauttamassa lentoaseman. Finavia ennustaakin, että Helsinki-Vantaalla on 20 miljoonaa matkustajaa 2020-luvun alkupuolella. Uudet investoinnit lentoaseman kehittämiseksi tulevat todelliseen tarpeeseen, sillä tulevina vuosina lentoasemaa käyttävien lentoyhtiöiden määrän odotetaan kasvavan.
Lentoliikenne talouden moottorina
- Sujuvalla lentoliikenteellä on tärkeä yhteiskunnallinen merkitys. Se tukee talouskasvua ja antaa edellytyksiä menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Suomen lentoliikenteen kasvu on jo vuosikymmeniä tullut kansainvälisestä liikenteestä. Tulevaisuudessa kansainvälisen liikenteen ennustetaan kasvavan lähes neljä prosenttia vuosittain. Jos Suomi pysyy kilpailussa mukana, se tarkoittaa meille vuosittain jopa satoja tuhansia uusia matkustajia. Tämä auttaa merkittävästi myös kotimaan sisäisen lentoliikenteen kehittymistä, Savolainen toteaa.
Lentoliikenteen asema talouden moottorina ja työllistäjänä on merkittävä:
Lentoliikenne työllistää suoraan tai välilisesti yli 100 000 ihmistä. Ilmailualan maksamat suorat verotulot valtiolle ovat 2,5 miljardia euroa. Lentoliikenteen osuus suomen BKt:sta on 3,2 prosenttia.
