Skip navigation

Moskova – Miskan ja yllätysten kotikaupunki

Article published
18.3.2014 at 08:49
Archived
Matkustus
Ehkä sinäkin muistat sen: kyynelehtivän Miska-karhun Moskovan kesäolympialaisten päättäjäisissä vuonna 1980. Maskottikarhu sulatti sydämet, kuten hänen kotikaupunkinsa tekee nykyään.

Miska on Venäjällä yleinen karhua tarkoittava nimi, vähän kuin meidän Otsomme. Olympia-Miskan tarina on kuitenkin ainutlaatuinen: vuonna 1977 Moskovan olympialaisten järjestelykomitea järjesti kilpailun parhaan piirretyn karhun löytämiseksi. Voittajaksi äänestettiin lastenkirjojen kuvittaja Victor Chizhikovin suunnitelma hymyilevästä karhunpojasta, jonka vyön värit oli lainattu olympiarenkaista.

Olympialaisten päättäjäisissä katsomossa istuvien ihmisten pitämistä erivärisistä lapuista muodostuivat Miskan kasvot. Muutamaa lappua oikea-aikaisesti kääntämällä luotiin illuusio Miskan tuntemasta haikeudesta: kaksi kyyneltä vieri karhun poskelle. 

Kisat tekivät Miskasta julkkiksen. Se oli ensimmäinen modernisti tuotteistettu urheilutapahtumamaskotti, jollaisia kisavieraat ostivat koteihinsa tuliaisiksi.

Nyt 34-vuoden ikään ehtinyt Miska asuu varsin toisenlaisessa Moskovassa kuin johon ”syntyi”. Mahtavien kirkkorakennusten ja historiallisten monumenttien rinnalle nousee huimia pilvenpiirtäjiä ja ostoskeskukset laajenevat useamman korttelin kokoisiksi. Yli 11,5 miljoonan asukkaan Moskova onkin Euroopan suurin kaupunki, joka yllättää vastakohtaisuudellaan ja monipuolisuudellaan.


Tuttua ja tutummaksi tulevaa

Miska syntyi Neuvostoliittoon, joka oli pinta-alaltaan maailman suurin valtio. Neuvostoliiton aikaa kesti aina vuoteen 1991 saakka. Tuosta ja sitä edeltäneestä Neuvosto-Venäjän ajasta nyky-Moskovassa muistuttaa muun muassa Novyi Arbat -katu leveine ja suorine jalkakäytävineen sekä lasista ja betonista rakennettuine toimistorakennuksineen. Samanniminen, mutta etuliitteetön Arbat-katu johdattaa puolestaan aikaisempaan aikaan: 1700–1800-lukuisille hurmaaville kujille, joita elävöittävät katutaiteilijat ja myyntikojut. 

Parhaiten Moskova tunnetaan sen sydämen muodostavasta Punaisesta torista. Punaisen torin venäjänkielinen nimi on Krasnaja Ploštšad, jossa krasnaja merkitsee punaista, mutta alkuperäiseltä merkitykseltään myös kaunista. Torilta säteittäin lähtevät kadut muuttuvat myöhemmin valtateiksi ja tekevät siten Moskovasta ja sen Punaisesta torista koko Venäjän keskuksen.

Vähemmän tunnettu Moskova on vielä toistaiseksi puistoistaan: niitä kaupungissa on kuitenkin yli sata! Esimerkiksi Izmailovin puisto on pinta-alaltaan monta kertaa New Yorkin kuulua ja jo sinänsä laajaa Central Parkia suurempi. Kolomenskojen puistoalueella puolestaan sijaitsee Kristuksen ylösnousemuksen kirkko, joka on UNESCOn maailmanperintökohde. Alueelta avautuu komea näköala kohti Moskovan keskustaa. Vuosisatojen ajan Venäjän tsaarit asuivat kesät juuri Kolomenskojessa.


Maanalaisia ja -päällisiä aarteita

Moskovassa vierailija voi liittyä noin kahdeksan miljoonan muun päivittäisen kulkijan joukkoon ja liikkua paikasta toiseen maailman toiseksi vilkkaimman metrojärjestelmän avulla. Enemmän päivittäisiä matkustajia kulkee vain Tokion metrossa. Moskovan metrojärjestelmässä on 12 linjaa, joiden varrella on 182 asemaa. Linjojen yhteispituus on lähes 300 kilometriä.

Liikkuminen metrolla kannattaa, sillä Moskovan metroasemia on sanottu maailman koristeellisimmiksi. Niiden taide edustaa sosialistista realismia, jonka tavoitteena oli realistinen muotokieli ja sosialistinen sisältö. Neuvostojohtaja Josif Stalin palkkasi vuonna 1935 avatun metron asemien suunnitteluun Neuvostoliiton taitavimmat arkkitehdit ja taiteilijat. Moskovaan tuotiin junalasteittain marmoria ja asemat valaistiin kristallikruunuin. Vaikka kommunismi on sittemmin Venäjällä väistynyt, on metroasemat säilytetty ennallaan sirppeineen ja vasaroineen.

Henkeäsalpaavaa koristeellisuutta tarjoilee myös Bolšoi-teatteri, jonka teatteri-, ooppera- ja balettiesitykset ovat maailmankuuluja. Bolšoi on ollut sellaisten ensi-iltojen näyttämö kuin Tšaikovskin Joutsenlampi ja Pähkinänsärkijä, ja sen baletti- ja oopperaesitykset kuuluvat yhä tänä päivänä maailman kärkeen.


Mutta missä Miska on?

Moskovan olympialaiset vuonna 1980 osuivat kylmän sodan aikaan ja monta kymmentä maata boikotoi niitä, Yhdysvallat etunenässä. Miska kuitenkin omalla tavallaan yhdisti silloista Neuvostoliittoa ja Yhdysvaltoja: kun Mikki Hiiri vuonna 1988 juhli 60-vuotispäiväänsä, juhlan kunniaksi tehtiin lehti, jossa nämä kaksi julkkista, hiiri ja karhu, tapasivat. Miska oikeastaan tutustutti oman maansa lapset Walt Disneyn maailmaan.

Muutoin Miska on viettänyt olympialaisten jälkeen aikalailla hiljaiseloa. Nopeakin googlaus kuitenkin osoittaa, että urheilua seuraavien ihmisten muistoissa Miskalla on tärkeä asema: kun olympiamaskotteja laitetaan järjestykseen, on Miskalla vankka sija ”top vitosessa”, usein se on ensimmäisenä.

Moskovassa käydessä kannattaakin virailla Luzhnikin olympiastadionin urheilumuseossa, josko Miska olisi jättänyt sinne jälkensä...


Suorat päivittäiset lennot Helsinki -Vantaalta Moskovaan: Finnair ja Aeroflot, huhtíkuusta alkaen myös S7 Airlines. Matka kestää 1 h 50 min.


Teksti: Tiia Soininen
Kuva: iStockphoto