Kajakki liukuu tyynellä järvellä. Ulapalla uiskenteleva kuikka-lintu päättelee lähestyjän vaarattomaksi eikä siirry kauemmaksi. Alhaalta paistava aurinko kimaltelee järven pinnasta. Tänään se on saanut luvan valvoa koko yön…
Meloja on osa luontoa. Hän näkee asioita, jotka jäävät muilta havaitsematta. Kevyellä kajakilla tai kanootilla on mahdollista liikkua myös sellaisilla alueilla, joille ei muilla kulkuneuvoilla ole asiaa.
Rauhallisessa melomisessa on myös jotain hyvin meditatiivista. Siihen vaikuttaa sekä lähellä oleva vesielementti että melomisen tasainen rytmi. Tärkeää on myös hiljaisuus, joka vaikkapa tyynellä järvellä rikkoutuu lähinnä vain melan solahtaessa veteen.
Toisaalta melomisessa on myös raju ja haastava puolensa. Miehestä ja naisesta otetaan mittaa koskimelonnassa. Ja tuulen yltyessä iso järvikin on kuin meri.
Liikuntamuotona melominen sopii lähes kaiken ikäisille. Oppaan avustuksella ensikertalainenkin saa yleensä nopeasti juonesta kiinni. Oikeassa tekniikassa työtä eivät tee niinkään kädet, vaan melontaliike lähtee vartalon kierron avulla koko vartalosta.
Helsinki, Vuosaaresta itään
Kauniita asumattomia saaria, erämaan tuntua, sinisenä siintäviä ulapoita…
Itä-Helsingin saaristossa meloessa on vaikea uskoa, että Helsingin keskusta on vain kymmenen kilometrin päässä. Maailmassa on tuskin toista pääkaupunkia, jonka läheltä aukeaa vastaava luontoparatiisi.
Saariston suojissa pärjää aloittelevakin meloja, mutta vaativampia olosuhteita kaipaava voi kokeilla avomerta.
Toinen, yllättävän erämaahenkinen melontapaikka, löytyy aivan läheltä Helsinki-Vantaan lentoasemaa. Vantaanjoki tarjoaa kauniita maisemia sekä hyviä mahdollisuuksia rauhalliseen ja turvalliseen melomiseen.
Savonlinnan ympäristö, Saimaa
Pullea viiksekäs hahmo makoilee luodolla. Suuret ystävälliset silmät seuraavat ohi lipuvaa kajakkia. Pari vesipisaraa putoaa norpan viiksikarvoista...
Saimaa, Euroopan suurin järvialue, on kuin luotu melomista varten. Huikaisevan kauniista vesistöstä löytyy niin suuria selkiä, kuin kapeita salmia sekä saarten muodostamia sokkeloisia labyrinttejä.
Jos kohteeksi ottaa vaikkapa Linnansaaren tai Koloveden kansallispuiston, melojalla on periaatteessa mahdollisuus tavata retkellään myös uhanalainen saimaannorppa, hylje, joka elää ainoastaan Saimaalla.
Kolovedellä on myös yksi Suomen tiheimmistä kalasääskikannoista.
Useita viikottaisia lentoja Helsinki-Vantaalta Savonlinnaan, 55 min.
Kuusamo, Oulankajoki
Mahtava Kiutaköngäs, sata metriä pitkä koski rauhoittuu lopulta suvannoksi. Oulankajoki jatkaa matkaansa kiemurrellen läpi kultaisten hiekkarantojen ja vehreiden rantaniittyjen…
Suomen kuuluisimmat vaellusreitit, Karhunkierros ja Pieni Karhunkierros seuraavat Kuusamossa Oulankajoen varsia. Mutta upeaan erämaaluontoon voi tutustua mainiosti myös vedenpinnan tasolta kajakilla tai kanootilla.
Pohjoisemmassa Lapissa hieno melontakohde on esimerkiksi Ivalojoki. Samalla voi sukeltaa vaikkapa kullankaivuun historiaan, erämaajoenvarrelta löytyy vieläkin esimerkiksi vanhoja kullankaivuussa käytettyjä koneita.
Useita viikottaisia lentoja Helsinki-Vantaalta Kuusamoon (1 t 40 min) ja muille Lapin lentoasemille.
Välineitä ja opastusta:
Itä-Helsingin saaristo: Vuosaaren melontakeskus, http://www.naturaviva.fi/melontakeskus/
Vantaanjoki: www.melontaranta.fi
Savonlinna: www.savonlinna.net
Oulankajoki: www.ruka.fi
Ivalojoki: www.saariselka.fi
Teksti: Matti Välimäki
Kuva: Visit Finland
