Lentoliikenne on merkittävä talouden ja hyvinvoinnin moottori. Tiesitkö nämä faktat lentoliikenteen vaikuttavuudesta?
- Lentoliikenne työllistää suoraan tai välillisesti yli 100 000 ihmistä.
- Lentoliikenteen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 3,2 %.
- Ilmailuala maksaa valtion kassaan suorina tai välillisinä veroina 2,5 miljardia euroa.
- Suomen lentoliikenteessä kulkee vuosittain noin 25 miljoonaa matkustajaa.
- Globaali lentoliikenne aiheuttaa 2-3 % kaikista ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä.
Lentoliikenne on monen toimijan yhteispeliä
Lentoliikenne on globaalisti linkittynyt toimiala aina lentoaikataulujen suunnittelusta lähtien. Lumimyrsky Keski-Euroopassa tai tietoliikennehäiriö Singaporessa vaikuttaa myös Suomesta lähtevään ja Suomeen saapuvaan lentoliikenteeseen.
Maailmanlaajuisesti lentoliikenteen parissa toimii kymmeniä tuhansia yrityksiä. Suomen lentoasemilla toimii yli 1 500 yritystä, joiden palveluksessa on yli 20 000 työntekijää.Jokaisella yrityksellä ja jokaisella työntekijällä on oma tärkeä roolinsa ja tehtävänsä, jotta miljoonat yksityiskohdat saadaan toimimaan saumattomasti yhteen.
Lentoyhtiöt vastaavat matkustajien, matkatavaroiden ja rahdin kuljetuksesta. Esimerkiksi lähtöselvitys, matkatavaroiden käsittely, lastaus ja purku sekä palvelut lähtöportilla ja tulopisteillä ovat lentoyhtiöiden vastuulla. Myös lentokoneaterioiden valmistus, lentokoneiden tankkaukset ja jäänpoistotehtävät kuuluvat lentoyhtiöille. Näitä tehtäviä lentoasemilla hoitavat yleensä maahuolintayritykset.
Lentoasemilla palveluitaan tarjovat myös monet muut lukuisat toimijat. Tällaisia ovat esimerkiksi myymälä-, ravintola-, valuutanvaihto- ja autonvuokrausyritykset.
Viranomaiset vastaavat lentokentillä turvallisuudesta. Suomessa näitä tehtäviä hoitavat Poliisi, Rajavartiolaitos ja Tulli.
Lentoliikenne on vahvasti säänneltyä
Lentoliikenteen, lentoyhtiöiden ja lentoasemien toimintaa ohjaavat monet kansainväliset ja kansalliset lait ja säännökset. Sääntely vaikuttaa merkittävästi toimintaympäristön kehittämiseen ja investointitarpeisiin. Finavia esimerkiksi panostaa turvallisuuden ylläpitämiseen ja varmistamiseen useita kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.
Tarkkaan säännettyjä osa-alueita ovat muun muassa ilmailun ja lentomatkustuksen turvallisuus, ympäristöasiat, palveluiden hinnoittelu sekä henkilöstön osaaminen ja pätevyys.
Suomessa lentoturvallisuutta valvova viranomainen on liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Se vastaa myös turvatarkastusta koskevista määräyksistä ja ohjeista. Ne perustuvat muun muassa kansainvälisiin ilmailun säännöksiin ja EU-lainsäädäntöön.
Lentoaseman henkilöstöltä edellytetään tietyissä tehtävissä jatkuvaa kouluttautumista. Osa työtehtävistä on sellaisia, että niiltä edellytetään kelpoisuuksien ylläpitämistä. Finavian osalta tällaisia työtehtäviä ovat muun muassa palo- ja pelastushenkilöstön, turvatarkastajien, kunnossapidon ja asematasolla työskentelevien tehtävät.
Lentoaikataulut laaditaan järjestelemällä lähtö- ja tulovuorot niin kutsutun slot-koordinaation avulla. Slot-koordinoidun kentän toiminta perustuu Euroopassa EU-asetukseen ja yhdenmukaisiin kansainvälisiin tarkkoihin sääntöihin. Helsinki-Vantaa on Suomen ainoa slot-koordinoitu lentoasema.
Finavian rooli lentoliikenteessä
Suomessa lentoasemat omistaa Finavia Oyj, joka vastaa koko maan kattavan lentoasemaverkoston kehittämisestä ja ylläpidosta. Finavian toimintaa ei tueta verovaroin.
Suomessa on myös muutamia kaupunkien ja kuntien omistamia pienempiä lentokenttiä, joiden toiminnassa Finavia ei ole mukana.
Maailmanlaajuisesti lentoasemien omistus ja hallinnointi on järjestetty hyvin monella tapaa. Lentoasemat voivat esimerkiksi olla valtion, kuntien, yksityisten yritysten tai pörssiyhtiöiden omistuksessa. Omistajat voivat hallinnoida joko yhtä tai useampaa lentokenttää.
Ilmatilanhallinta ja lennonjohtopalvelut on myös järjestetty eri tavoin eri maissa. Euroopassa lennonvarmistuspalvelut on pääsääntöisesti eriytetty omaksi yhtiökseen. Myös Suomessa lennonjohtopalveluista vastaa ANS Finland Oy, ei Finavia.
