Helsingin ensimmäinen lentoasema hohtavan valkoisine funkistyylisine päärakennuksineen valmistui joulukuussa 1936. Kentän hangaariin mahtui kuusi Junkers 52 -konetta, ja se oli tuolloin Euroopan toiseksi suurin.
Virallisesti asema vihittiin käyttöön vuonna 1938. Yleisöä laskettiin olevan 25 000, ja kahdentuhannen kutsuvieraan joukossa oli muun muassa marsalkka Mannerheim. Avajaisten ilmailunäytös oli suurin siihen mennessä Suomessa järjestetty.
Sen jälkeen Aero Oy eli nykyinen Finnair aloitti säännöllisen liikennöinnin kentältä. Myös monet ulkomaiset lentoyhtiöt aloittivat lentoliikenteen Helsinkiin.
Sodan aikana Ilmavoimat toimi Malmilta käsin
Toinen maailmansota katkaisi suomalaisen siviili-ilmailun nopean kehityksen. Helsingin lentoasemasta tuli neuvostopommitusten maalitaulu ja tärkeä lentotukikohta pääkaupungin suojelemiselle.
Ilmavoimat toimi Malmilta käsin sodan loppuun asti. Aselevon jälkeen Helsingin lentoasema joutui kuitenkin liittoutuneiden valvontakomission käyttöön vuoden 1946 loppuun saakka.
Sodan jälkeen kävi ilmeiseksi, että pääkaupungille piti rakentaa uusi kansainvälinen lentokenttä. Helsinki-Vantaan lentoasema valmistui Helsingin olympialaisiin vuonna 1952.
Helsinki-Malmin lentoasema siirtyi kevyen kaupallisen lentotoiminnan ja yleisilmailun palvelukseen. Asema on laskeutumisten määrässä mitattuna Suomen toiseksi vilkkain.
Tulevaisuus asuntoalueena
Viime vuosina Malmin lentoasema on ollut usein otsikoissa, kun aluetta alettiin kaavailla Helsingin kaupungin asuntotuotantokäyttöön.
Valtio vetäytyy toimintoineen Malmin lentoasemalta. Rajavartiolaitos siirtyy Helsinki-Vantaalle rakennettaviin uusiin toimitiloihin vuonna 2016. Patria siirtää Pilot Training -lentokoulunsa Tampere-Pirkkalan lentoasemalle vuonna 2017.
Helsinki-Malmin lentoaseman alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön viimeistään 1.1.2017. Kaupunki on suunnitellut ottavansa sen asuntotuotantokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa.
