Maakunnat maailman kartalla

Matkustus
Julkaistu
03.07.2015 - 06:00
Vaikka jokainen päivä opettaa minulle jotain uutta lentoliikenteen monipuolisesti maailmasta, osa asioista jo toistaa itseään. Kaksi usein toistuvaa kysymystä ovat: Miksi Finavia keskittää kaikki lennot Helsinki-Vantaalle ja miksi maakunnista ei ole nykyistä enempää suoria lentoja?

Itsestään selvää on, että Finavia tai lentoasema eivät pysty sanelemaan sitä, minne ja mistä lentokoneet lentävät. Lentokoneet lentävät sinne, minne lentoyhtiö laittaa ne hyvän tuoton perässä lentämään.

Lentoyhtiö lentää sinne, minne ja mistä maksavat asiakkaat eli lentomatkustajat haluavat lentää.

Lentoreitin tuottoon vaikuttaa moni asia

Suuri merkitys on sillä, mistä koneen kyytiin riittää tarpeeksi maksavia asiakkaita. Myös reitin pituus vaikuttaa.

Finavian tuottamien palveluiden laadulla ja kustannustehokkuudella on myös vaikutusta, mutta se ei lentoyhtiön näkökulmasta yksin ratkaise reitin kannattavuutta. Näin on, vaikka Finavia antaisi palveluitaan ilmaiseksi. Muiden reittikannattavuuteen vaikuttavien tekijöiden on ensisijaisesti oltava kunnossa.

Väite siitä, että Finavia voisi jotenkin keskittää lentoliikennettä tietyille lentoasemille, on tuulesta temmattu. Matkustajien kysyntä ja lentoyhtiöiden tarjonta eli markkinavoimat määräävät sen, minne lennetään.

Onko Suomessa poikkeuksellisen keskittynyt kansainvälinen lentoliikenne?

Usein kuulee väitettävän, että verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, lentoliikenne olisi Suomessa poikkeuksellisen keskittynyttä. Faktat kertovat kuitenkin toista.

Vuonna 2014 Finavian maakuntakenttien liikenteestä peräti kolmannes oli suoraan kansainvälistä liikennettä.

Ruotsin kaikkien maakuntakenttien liikenteestä kansainvälistä liikennettä on suunnilleen saman verran kuin Suomessa eli noin kolmannes. Ruotsissa matkustajamäärät ovat Suomea suuremmat, mutta niin on maan väkiluku ja talouden kokokin.

Suurena kaupunkina Göteborgista on runsaasti suoria kansainvälisiä yhteyksiä, mutta muualla kansainvälisen matkustuksen osuus on sangen vaatimaton. Suoraan ulkomaille suuntautuvaa kansainvälistä liikennettä kaikista lentomatkustajista oli 2014 Kiirunassa 4,1 prosenttia, Åressa 5,7 prosenttia, Uumajassa 6,7 prosenttia ja Luulajassa 9 prosenttia.

Samaan aikaan kansainvälisen liikenteen osuus Rovaniemellä oli 15,4 prosenttia, Kittilässä 35 prosenttia ja Ivalossa 17,2 prosenttia, Oulussa 13,6 prosenttia, Tampere-Pirkkalassa 77 prosenttia ja Vaasassa 43 prosenttia.

Totta on, että Helsinki-Vantaa on ylivoimaisesti suurin kenttämme ja kansainvälisessä liikenteessä merkittävin. Vähäväkiselle maalle tällaisen solmukohdan syntyminen omaan maahan on iso asia - ihme oikeastaan.

Totta on myös, että Finavian lentoasemilta pääsee ulkomaille sekä suoraan että Helsingin kautta. Kotimaan sisäisillä lennoilla on monella reitillä merkittävä joukko matkustajia, jotka tulevat kyytiin vaihdon kautta Helsingistä.

Suomessa maakuntakentät eivät siis ole mitään pussinpohjia vaan hyvin verkottuneita kansainväliseen lentoliikenteeseen. Hyvä Suomi!