Helsinki-Vantaan laajennus pähkinänkuoressa

Helsinki-Vantaata lentoasema laajenee kasvaa 2020-luvun alkuun mennessä.
  • Lisää pinta-alaa terminaaliin: +45 % (103 000 m2). Se vastaa Linnanmäen huvipuiston kokoista aluetta. Terminaalin koko pinta-ala 2020-luvun alussa on yli 250 000 m2, jolloin sinne mahtuu 10 Eduskuntataloa.
  • Lisää laajarunkokoneiden siltapaikkoja: +100 % (16 kpl)
  • Lisää kapasiteettia matkatavarankäsittelyyn: +50 %
  • Lisää kapasiteettia passintarkastukseen: +50 %
  • Uudistunutta asematasoa (lentokoneiden pysäköintialueita ja rullausteitä): 450 000 m2 eli noin 90 jalkapallokentän verran.
  • Uusi multimodaali matkakeskus, joka linkittää yhteen eri liikennemuodot.
  • Finavian investointi: n. 1 miljardi euroa

Terminaali laajenee useaan suuntaan

 

Helsinki-Vantaa kehitysohjelman kartta 17.5.2018

Kartta: Helsinki-Vantaata ja sen palveluja laajennetaan eri puolilla lentoasemaa. Vuonna 2014 käynnistynyt Finavian kehitysohjelma ulottuu 2020-luvun alkuun.

  1. Kaukolentoja eli non-Schengen-liikennettä palvelevan terminaaliosan laajennus sekä asematason uudistaminen. Laajennus käsittää neljä uudisosaa: eteläsiiven (South Pier), länsisiiven (West Pier), keskusaukion (Aukio ent. Plaza) ja rajatarkastuksen (Border Control). Lisäksi valmistuu useita uusia laajarunko- ja kapearunkokoneiden seisontapaikkoja, rullausteitä ja muuta lentoliikennettä palvelevaa infrastruktuuria.
     
  2. Euroopan- ja kotimaanlentojen eli Schengen-liikennettä palvelevan terminaaliosan kehittäminen (Terminal 1). Laajennusosa rakennetaan terminaali 1:n päätyyn.
     
  3. Terminaali 2:n laajentaminen (Expansion of T2). Laajennus käsittää kokonaan uuden sisäänkäynnin tulo- ja lähtöhalleineen, julkisen liikenteen järjestelyineen sekä laajentuneen Euroopan-lentojen alueen eli Schengen-liikennettä palvelevan alueen.

Asiakaskokemuksen kehittäminen on suunnittelun keskiössä

Helsinki-Vantaan vahvuuksia ovat lyhyet vaihtoajat, ystävällinen henkilökunta ja innovatiiviset palvelut. Ne haluamme säilyttää myös matkustajamäärien kasvaessa.

Siksi päädyimme laajentamaan lentoasemaa niin sanotun one roof -konseptin mukaan. Näin voimme sijoittaa myös uudet palvelut yhteen rakennukseen, saman katon alle. Välimatkat pysyvät lyhyinä, palvelut helposti saavutettavissa ja asiointi sujuvana.

Kun kaikki toiminnot sijaitsevat yhden katon alla, se tukee parhaiten myös vaihtomatkustuksen kasvua. Siirtyminen portilta toiselle on jatkossakin helppoa ja nopeaa, kun terminaalia ei tarvitse vaihtaa. Digitaaliset ratkaisut ovat keskeisiä palveluja suunniteltaessa ja kehitettäessä.

Matkustajatilojen suunnittelussa otetaan huomioon suomalaiset materiaalit ja sisustusratkaisut. Oleskelutiloihin tuodaan elämyksellisyyttä erilaisilla ääni- ja valomaisemilla.

Lue lisää miksi Finavian investoi Helsinki-Vantaan laajentamiseen

Kehitysohjelman eteneminen vuosi vuodelta

2013-2015

Finavian investointiohjelma käynnistyi lentoaseman yleissuunnittelulla vuonna 2013. Vuosien 2014-2015 aikana teimme valmistelevia töitä kuten vanhojen rakennusten purku- ja laajennustöitä. Laajensimme terminaali 2:n turvatarkastusta ja lähtöselvitysaluetta.Terminaalin laajennustyöt käynnistyivät eteläsiiven rakentamisella vuoden 2016 alussa.

2016

Jo kesäkuussa 2016 pääsimme avaamaan ensimmäisen uudisosan, kun otimme käyttöön saaristo- ja merihenkisen odotustilan non-Schengen-alueella. Lisää tilaa saatiin 3 000 neliömetriä. 12 uutta lähtöporttia palvelee matkustajia, joilla on bussikuljetus non-Schengen-lennoille. Lue lisää.

Non-Schengen-alueelle valmistui lisää tilaa kesällä 2016.

Kuva: Kesäkuussa avattu Helsinki-Vantaan uusi lähtöporttialue 50 A-M.

Elokuussa 2016 avasimme pysäköintitalo P5:n laajennuksen. Rakensimme alkuperäiseen parkkitaloon kaksi kerrosta lisää sekä uuden lisäosan. Tuloksena oli 3 000 uutta parkkipaikkaa. Lue lisää.

Lokakuussa 2016 valmistui lentoliikennettä palvelevaa uutta infrastruktuuria: esimerkiksi moderni lentokoneiden koekäyttöpaikka, rullaustie AM-AH ja kunnossapidon tukikohta. Lue lisää.

2017

Kehitysohjelman ensimmäinen merkittävä etappi saavutettiin heinäkuussa 2017, kun avasimme suomalaisilla design-klassikoilla sisustetun eteläsiiven  matkustajaliikenteen käyttöön.

Stefan Lindforsin Concorde-teos.

Kuva: Heinäkuussa avattu Helsinki-Vantaan eteläsiipi.

Eteläsiivessä on uutta matkustajatilaa 7 850 neliömetrin verran. Tilat ovat kahdessa kerroksessa, toinen saapuville ja toinen lähteville matkustajille. Samalla otimme käyttöön Suomen ensimmäisen lentokenttäliukukäytävän ja kolme upouutta laajarunkokoneiden matkustajasiltaa, jotka on toteutettu niin sanottuina kaksoissiltoina. Näin koneeseen nousu nopeutuu ja matkustusmukavuus paranee.

Asematasoa uudistimme 157 000 neliömetrin suuruisella alueella. Laajarunkokoneille avasimme kaksi uutta siltapaikkaa ja kaksi ulkopysäköintipaikkaa lisää. Lue lisää.

Ensimmäinen osa laajennuksen katolle tulevasta aurinkovoimalasta käynnisti toimintansa heinäkuussa 2017. Lue lisää.

2019

Etelä- ja länsisiiven väliin rakentuvasta Aukiosta (ent. Plaza) muodostuu koko laajennuksen sydän. Vuoden 2019 alkupuolella avattavasta keskusaukiosta on odotettavissa arkkitehtonisesti vaikuttava tila. Sen jylhät, suomalaisella puulla verhoillut seinä- ja kattorakenteet tarjoavat näyttävät puitteet erilaisille tapahtumille ja ilmiöille.

Plazan havainnekuva

Havainnekuva: Alkuvuonna 2019 avattava Aukio.

Aukion ympärille sijoittuvat muun muassa vaihtomatkustajien turvatarkastus, lukuisat myymälät ja ravintolat sekä elämykselliset palvelut. Aukioon tulee uutta matkustaja- ja matkatavaratilaa 25 000 neliömetriä sekä kulkuyhteys eteläsiipeen saapuville matkustajille.

Kesään 2019 mennessä avataan rajatarkastuksen laajennusosa. Lisää tilaa saadaan 2 400 neliömetriä. Passintarkastus nopeutuu ja sujuvoituu, kun palvelupisteiden ja automaattien määrä lisääntyy huomattavasti.

Kaukolentoalueen kehittämisen lisäksi kesällä 2019 avataan terminaali 1:n päätyyn rakenteilla oleva laajennusosa. Sinne valmistuu seitsemän uutta lähtöporttia. Viihtyisää tilaa saadaan lisää noin 3 500 neliömetriä kahdessa kerroksessa. Lisäneliöillä saadaan lisää kapasiteettia Euroopan- ja kotimaanlentojen liikennöintiin sekä parannetaan matkustajakokemusta. Lue lisää.

Vuonna 2019 avautuu myös länsisiiven ensimmäinen osa laajarunkoportteineen.

2020-2022

Helsinki-Vantaalle avataan upea uusi sisäänkäynti, kun kakkosterminaali laajenee nykyiselle pysäköinti- ja joukkoliikennealueelle.

Helsnki-Vantaan uusi sisäänkäynti ja sen uudet lähtö- ja tulohallit avataan 2020-luvun alussa.

Havainnekuva: Vuonna 2020-2022 avattava Helsinki-Vantaan uusi sisäänkäynti ja terminaali 2:n laajennuosa

Laajennusosan myötä saamme lentoasemalle runsaasti lisää uutta terminaalitilaa lähtöselvitys-, turvatarkastus- ja matkatavaroiden luovutustoiminnan käyttöön sekä pystymme parantamaan nykyisiä pysäköinti- ja joukkoliikennejärjestelyjä. Uudisosaan valmistuu multimodaali matkakeskus, joka antaa meille mahdollisuuksia kehittää lentoaseman linkittymistä monien eri liikennemuotojen kanssa.

Nykyiset tulo- ja lähtöhallit uudistuvat, ja muutostöiden jälkeen ne liitetään osaksi Euroopan-lentojen porttialuetta.Terminaali 2:n laajentaminen alkaa aikaisintaan loppuvuonna 2018. Alustavien suunnitelmien mukaan hanke olisi kokonaisuudessaan valmiina vuoden 2022 aikana. Lue lisää.

Kaiken kaikkiaan lisätilojen rakentaminen ja käyttöönotto, uusien palvelujen lanseeraus ja matkustuksen sujuvoittaminen tapahtuvat vaiheittain. Kehittämisohjelma pilkotaan pienempiin vaiheisiin, jotta markkinatilanteen muutoksiin voidaan reagoida joustavasti. Sisältö, kustannukset ja aikataulut tarkentuvat suunnittelun edetessä.

Finavian kehitysohjelman kumppanit

Koko kaukolentoalueen laajennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto PES-Arkkitehdit. Terminaalin rakennusurakasta vastaa YIT ja asematason rakentamisesta Destia.

Terminaali 2:n laajennuksen ja lentoaseman uuden sisäänkäynnin on suunnitellut Arkkitehtitoimisto ALA Oy. Suunnittelutyöryhmässä olivat mukana myös Arkkitehtitoimisto HKP Oy ja Ramboll Finland. Muutostöiden allianssihankkeeseen on lisäksi valittu mukaan SRV

Multimodaali matkakeskus

Multimodaali matkakeskus on visionäärinen hanke, jolle Finavia on saanut EU-rahoitusta suunnitteluvaiheeseen 2,25 miljoonaa euroa ja toteutukseen 7,38 miljoonaa euroa.