finavia_lentokentta2403.jpg
Julkaistu
12.4.2017 klo 11:00
Uutiskanava
Uutinen

Mistä lentokentät saavat rahansa? Lue faktat lentoasemabisneksestä

Kuka lentokentille maksaa ja mistä? Mistä kaikesta riippuu, tekeekö kenttä hyvää tulosta? Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen kertoo liiketoiminnan perusasiat. 

Lentokenttien liiketoiminta on monimutkainen palapeli, johon vaikuttavat lentoyhtiöiden reittivalinnat, matkustajavirrat, alan sääntely ja globaalin talouden trendit. Mistä lentokentän tulos oikeastaan koostuu?  

Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen selvittää perusperiaatteet.   

1. Finavian lentoasemia ei tueta julkisin varoin, vaan kentät saavat tulonsa maksavilta asiakkailta 

”Lentokentät poikkeavat paljon muista joukkoliikennemuodoista, kuten rautateistä, sillä niitä ei tueta lainkaan julkisin verovaroin. Lopulta kaikki tulot tulevat matkustavilta asiakkailta, vaikka he eivät maksakaan suurimmasta osasta palveluja suoraan lentoasemalle,” Savolainen aloittaa.   

Osa lentokenttien liikevaihdosta liittyy suoraan lentoliikenteeseen: lentoyhtiöt maksavat kentän käyttämisestä. Suuren osan tuloista tuovat kuitenkin muut kuin lentoliikenteeseen liittyvät toiminnot, kuten kentillä ravintoloita ja liikkeitä pitävien kumppanien maksamat vuokrat ja osuudet, parkkipaikat ja muut matkustajille suunnatut palvelut.  

2. Lentoyhtiöt maksavat koneen painon ja matkustajien määrän mukaan  

Jokainen kentälle laskeutuva kone tuo lentoasemalle liikevaihtoa. Lentoyhtiöt maksavat sekä koneeseen että matkustajiin perustuvia palvelumaksuja.  

”Terminaalin ja kiitotien käyttämisestä maksettava summa riippuu aluksen painosta. Mitä isompi kone on, sen enemmän se kuluttaa kiitotietä ja vaatii parkkitilaa, ja sitä enemmän sen käynti kentällä maksaa. Yhtiöt maksavat myös jokaisesta matkustajasta ja hänen käsittelyynsä liittyvistä palveluista,” Savolainen selittää.  

Kansainvälisesti maksut vaihtelevat eri kenttien välillä, ja kilpailu on usein kiivasta. Pysyäkseen lentoyhtiöiden suosiossa monet lentoasemat koettavat pitää maksut mahdollisimman alhaisina. Helsinki-Vantaan hinnat esimerkiksi ovat Euroopan halvimpien joukossa. 

”Lentoliikenne tuo ison osan lentoaseman liikevaihdosta, mutta siitä jää usein hyvin vähän viivan alle,” Savolainen toteaa.  

3. Kentän kaupalliset palvelut yhä tärkeämpi osa bisnestä  

Kun lentoliikenteestä saatavat tulot ovat laskeneet, ovat kentän muut palvelut tulleet yhä tärkeämmäksi osaksi bisnestä. Vilkkaat lentokentät ovat hyviä kauppapaikkoja, joissa asiakasvirtaa riittää. Iso osa tuloista saadaankin vuokraamalla liiketiloja ravintoloiden, kauppojen ja muiden kumppanien käyttöön.   

”Lentoasema ei yleensä ota varsinaista vuokraa, vaan liikkeitä pyörittävä kumppaniyritys jakaa osan tuloistaan lentoaseman kanssa,” Savolainen selittää. ”Tarjonta suunnitellaan yhdessä vastaamaan matkustajien tarpeita, ja kenttä osallistuu markkinointiin. Riski on yhteinen.” 

Joillakin lentoasemilla on myös omia myymälöitä. Finavia esimerkiksi hoiti ennen Helsinki-Vantaan tax free -myynnin itse, kunnes myymälätoiminta myytiin vuonna 2015 kansainväliselle World Duty Free Groupille.   

 4. Parkkipaikat ja muut palvelut tuovat lisätuloja  

Myös lentokentillä parkissa olevat autot tuovat usein tulojaFinavia esimerkiksi vastaa omien lentoasemiensa pysäköinnistä, ja pelkästään Helsinki-Vantaan alueella on 13 000 parkkipaikkaa. 

”Lisäksi Finavialla on muitakin pienempiä palveluja. Esimerkiksi tytäryhtiömme Airpro pyörittää maapalveluita, joita lentoyhtiöt ostavat,” Savolainen kertoo.   

 5. Kilpailu on kovaa, mutta lentoala on kasvussa  

Vaikka matkustajat eivät suoraan maksa lentokenttäoperaattorille lentoaseman käytöstä, he ratkaisevat kuitenkin lentoasemien menestyksen. Matkustajat päättävät, minne lentävät, minkä kentän kautta, ja kuinka paljon rahaa käyttävät matkalla. 

”Kenttä vaikuttaa omalla toiminnallaan siihen, miten sujuvaa matkustaminen on, ja miten hyviä aseman palvelut ovat. Se näkyy matkustajien ostopäätöksissä: tutkitusti 1/3 matkustajista valitsee lentoreittinsä vaihtokentän maineen perusteella. Toinen tärkeä tekijä on luonnollisesti lentomatkan hinta,” Savolainen sanoo.  

Vaikka kilpailun vapautuminen on 1990-luvulta eteenpäin laskenut lentoliikenteestä saatavia tuloja, kansainvälisesti koko alan näkymät ovat silti Savolaisen mukaan nousujohteiset.   

”Mitä enemmän elintaso maailmassa nousee ja keskiluokka kasvaa, sitä enemmän uudet elämykset ja matkailu kiinnostavat. Ala elää pikemminkin auringonnousun kuin auringonlaskun aikaa. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan matkustajamäärien arvioidaan kasvavan 800  000 matkustajalla joka vuosi. Se vaatii myös kentän toiminnalta paljon.” 

Lue lisää kaupallisten palvelujen toiminnasta lentokentillä 

Lue seuraavaksi

Finavia solminut aiesopimuksen lentoasema-alueen kehittämisestä kumppanien kanssa

Finavia Oyj sekä NREP Oy:n hallinnoima rahasto ja Pontos Oy ovat solmineet aiesopimuksen, jonka tavoitteena on Helsinki-Vantaan lentoaseman lähistöllä sijaitsevien...

Niclas Köhler Finavian talousjohtajaksi

Finavian uudeksi talousjohtajaksi (CFO) ja johtoryhmän jäseneksi on nimitetty Niclas Köhler. Hän aloittaa tehtävässään elokuussa.

Helsinki-Vantaa on Suomen suurimpia kesätyöpaikkojen keskittymiä

Finavia-konserni työllistää tänä kesänä 150 nuorta ympäri Suomen. Helsinki-Vantaan lentoasema ja Aviapolis ovat yksi Suomen suurimmista kesätyöpaikkojen keskittymistä –...

Vuoden lentoasema -valinta osui Vaasaan: ”Hienoa seurattavaa”

Vaasan lentoasema on valittu Finavian verkoston vuoden lentoasemaksi. Matkustajamääriltään Suomen viidenneksi suurin lentoasema kerää kehut kehitystyöstä ja...