Lentoasemien kiitoteitä on peruskorjattava yleensä noin 10–15 vuoden välein, jotta ne pysyvät toimintakunnossa kesät talvet. Korjauksen tarve vaihtelee kentästä riippuen. Siihen vaikuttavat muun muassa liikennöintimäärät, sääolosuhteet sekä lentokoneiden määrä ja koko. Keskimäärin Finavia tekee yhden tai kaksi kiitoteiden peruskorjausta vuosittain.
– Tahdomme pitää palvelutasomme korkealla ja taata turvallisen ja sujuvan liikennöinnin kaikilla lentoasemillamme ympäri vuoden. Valvomme infran kuntoa säännönmukaisesti mittauksilla sekä silmämääräisellä seurannalla, jotta pystymme valmistautumaan korjaaviin toimenpiteisiin, sanoo Finavian tekniikasta, vastuullisuudesta ja turvallisuudesta vastaava johtaja Henri Hansson.
Useimmiten korjaustyöt ajoittuvat kesälle, jolloin sääolosuhteet ovat hyvät ja häiriöt vähäisiä. Tänä kesänä laajempia korjaustöitä tehdään Savonlinnan lentoasemalla, jossa kiitotien päällimmäisin pintakerros uusitaan. Lentoasemalla tehdään samalla myös laajempia sähkötöitä. Remontin myötä lentoasema on touko-kesäkuussa suljettu liikenteeltä.
Peruskorjausten myötä myös päästöt laskevat
Kiitoteiden peruskorjauksen takia lentoasema suljetaan normaalisti noin kuukaudeksi. Samalla myös muuta tärkeää infrastruktuuria peruskorjataan, jotta lentoaseman toiminta häiriintyy korjauksista mahdollisimman vähän. Tällaista infraa ovat muun muassa lentoaseman navigaatiojärjestelmä, sähköverkko sekä valaistus.
Finavian tavoitteena on peruskorjausten myötä vähentää myös oman toimintansa ympäristövaikutuksia.
– Olemme investoineet kymmeniä miljoonia euroja esimerkiksi jäänpoistoalueisiin, jotka sijaitsevat kiitoteiden ympärillä ja asematasolla. Kunnostustöiden yhteydessä pyritään parantamaan myös hulevesien hallintaa, jotta niiden haitat voidaan minimoida, Hansson sanoo.
Kaikki Finavian lentoasemat ovat hiilineutraaleja, mutta infrastruktuurin parannuksilla halutaan vaikuttaa myös lentoliikenteen päästöihin.
– Toimivalla ja tehokkaassa käytössä olevalla infralla voidaan vähentää selvästi lentoliikenteen päästöjä. Kun esimerkiksi jäänpoisto ja -esto on tehokkaasti järjestetty, pääsevät lentokoneet lähtemään ja laskeutumaan sujuvammin, jolloin rullausajat ovat lyhyempiä.
Energiankulutuksen kannalta on olennaista, että kiitoteiden sadat valaisimet ovat mahdollisimman energiatehokkaita. Peruskorjausten yhteydessä pyritään siksi korvaamaan kaikki kiitoteiden vanhat halogeenivalaisimet led-valaisimilla, joiden energiankulutus on vain noin 30 prosenttia halogeenivalaisimiin verrattuna.
Kunnostuksista syntyviä päästöjä pyritään vähentämään käyttämällä maanrakennusmateriaaleja mahdollisuuksien mukaan uudelleen. Esimerkiksi käytettyä päällystettä voidaan käyttää usein hyödyksi huoltoteissä sekä uuden asfalttimassan sekoittamisessa.
Paikalliset sidosryhmät mukana remonttien aikataulutuksessa
Lentoaseman sulkemisesta syntyvien hetkellisten haittojen minimoimiseksi Finavia pitää tiiviisti yhteyttä paikallisiin sidosryhmiin. Keskustelua käydään pääasiassa kaupunginjohdon, lentoyhtiöiden ja yleisilmailijoiden kanssa.
– Sidosryhmien kanssa keskustelemme muun muassa aikatauluista. Remontit sovitetaan alueen isojen tapahtumien ympärille, jotta korjaustöistä olisi mahdollisimman vähän haittaa elinkeinoelämälle ja asukkaille. Esimerkiksi Savonlinnan peruskorjaus on ajoitettu niin, että se saadaan päätökseen ennen heinäkuussa järjestettäviä Oopperajuhlia, kertoo Finavian verkostoliiketoiminnan johtaja Jani Jolkkonen.
Alueen asukkaat ja elinkeinoelämä hyötyvät peruskorjauksista suorasti remonttien tuomien henkilötyövuosien ja investointien ansiosta.
– Usein materiaalitoimitukset ja työntekijät tulevat suoraan lentoaseman lähialueilta. Peruskorjauksilla työllistetään monesti kymmeniä henkilöitä ja tuotetaan jopa satoja henkilötyövuosia, Hansson sanoo.
