Finavia vastaa omista toiminnoistaan ja päästöistään, ja sillä on lentoaseman pitäjänä osavastuu lentoasemalla suoritettavien toimintojen ympäristövaikutuksista.

Lentoliikenne on joukkoliikennettä, joka kuormittaa ympäristöä kuten muutkin liikennemuodot. Suomessa seurataan vuosittain kaikkien liikennemuotojen päästöjä ja energiankulutusta VTT:n ylläpitämän päästölaskentajärjestelmä Lipaston avulla. Se sisältää lentoliikenteen päästöt ja energiankulutuksen Suomen lentotiedotusalueilla. 

Maailmanlaajuisesti lentoliikenteen päästöjen ja energiankulutuksen vähentämistoimissa kansainvälisillä määräyksillä ja sopimuksilla on keskeinen rooli. Lentokoneille asetetut pakokaasujen raja-arvot pakottavat myös lentokoneteollisuuden valmistamaan vähemmän päästöjä tuottavaa tekniikkaa. Edelläkävijänä kaikista liikennemuodoista lentoliikenne on mukana EU:n päästökaupassa vuoden 2012 alusta. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO on luonut oman maailmanlaajuisen päästöjenvähentämisohjelman (CORSIA), joka tähtää hiilivapaaseen kasvuun vuodesta 2020 lähtien. Lue kansainvälisen huippuasiantuntijan haastattelu siitä, miten ilmailuala torjuu ilmastonmuutosta.

Suihkukoneiden energiankulutus puolittui

Koska lentoyhtiöt omistavat lentokoneet, ne tekevät merkittäviä päätöksiä etenkin valitessaan uusia, energiaa säästäviä ja vähäpäästöisiä konetyyppejä. Lentokoneet ovat nyt säästeliäämpiä ja tehokkaampia kuin koskaan aiemmin.

Suihkukoneiden matkustajaa kohti laskettu energiankulutus ja päästöt on saatu vähennettyä lähes puoleen 1970-luvun tasosta. Polttoaineen käyttö on matkustajaa ja matkakilometriä kohden jopa 70 % tehokkaampaa kuin 40 vuotta sitten. Pitkän matkan laajarunkoiset koneet kuluttavat nykyisin noin kolme litraa polttoainetta sataa henkilökilometriä kohti. Lyhyemmällä matkalla suihkumatkustajakone kuluttaa polttoainetta noin 3 - 5 litraa/matkustaja/100 km, kun kone on täynnä. Pitkät lentomatkat ovat energian ja päästöjen kannalta tehokkaampia ja puhtaampia kuin lyhyet matkat.

Nykyaikaisilla potkuriturbiinikoneilla lennetään noin puolet kotimaan lennoista. Uudet potkuriturbiinikoneet kuluttavat selvästi suihkukoneita vähemmän polttoainetta matkustajaa ja matkakilometriä kohti. Ne ovat matkustajaa kohti laskettuna jopa säästeliäämpiä kuin henkilöautot. Esimerkiksi täysi ATR-72 -kone kuluttaa kotimaan reitillä 2,5-3 litraa polttoainetta sataa matkustajakilometriä kohden.

Vaikka matkustaja lentää nykyään perille yhä pienemmällä energialla ja puhtaammin, lentoliikenteen kasvu lisää energiankulutusta ja päästöjä maailmanlaajuisesti. Biopolttoaineet soveltuvat myös lentoliikenteeseen ja sen käyttö on lisääntymässä. Päästöjen kehittymistä voidaan pyrkiä ohjaamaan myös taloudellisin keinoin.

Päästöt ja ilmanlaatu lentoasemilla

Ympäristölainsäädännön mukaan Finavialla on selvilläolovelvollisuus toimintansa ympäristövaikutuksista. Vuosittain seurattaviin asioihin kuuluvat muun muassa päästöt lentoasemilla. Lentoasema-alueella päästöjä ilmaan aiheuttavat useat erilaiset toiminnot ja toimijat, kuten lentoliikenne, kenttäalueen maakaluston liikenne, maaliikennealueen autoliikenne ja lentoaseman omat energialaitokset.

Finavia arvioi lentokoneiden päästöt lentoasemilla kansainvälisesti määritellylle niin sanotulle LTO-syklille (Landing and Take Off Cycle). Laskentaan otetaan mukaan lentoonlähdön, laskeutumisen ja niihin liittyvien rullausten aiheuttamat päästöt 3 000 jalan (915 metrin) korkeuteen asti. Tämä tarkoittaa ison matkustajakoneen ollessa kyseessä päästöjä noususuunnassa noin kuuden kilometrin matkalta ja laskusuunnassa noin 18 kilometrin matkalta lentoasemasta.

Finavia selvittää myös oman maakalustonsa päästöt lentoasemilla hankittujen polttoainemäärien perusteella. Päästölaskennassa sovelletaan Lipastossa olevia tieliikenteen yksikköpäästölukuja henkilöautoille, pakettiautoille ja kuorma-autoille.

Finavian maakaluston ja lentokoneiden LTO-syklin aikaisten päästöjen ja polttoaineen kulutuksen kokonaismäärät lentoasemilla julkaistaan vuosittain vuosikertomuksessa.

Finavian maakaluston päästöjen ja energiankulutuksen keskimääräinen osuus lentoasemien päästöjen kokonaismääristä on noin neljä prosenttia.

 

Helsinki-Vantaan lentoasema on hiilineutraali

 

Finavian oman toiminnan hiilidioksidipäästöt

Finavia on mukana Airport Council Internationalin (ACI) kansainvälisessä  Airport Carbon Accreditation (ACA) hiilidioksidipäästöjen hallintaohjelmassa. ACA on kansainvälisen lentoasemayhteisön vastaus ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. 

Finavian lentoasemista ohjelmassa ovat mukana Lapland Airports kuuden lentoaseman ryhmänä (Enontekiö, Ivalo, Kemi-Tornio, Kittilä, Kuusamo ja Rovaniemi) sekä Helsinki-Vantaan lentoasema. Ohjelmassa on neljä tasoa: mapping, reduction, optimasation, neutrality. Helsinki-Vantaa saavutti hiilineutraali-tason elokuussa 2017 ja  Lapin lentoasemat ovat tasolla 2 reduction. Toimia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi tehdään joka vuosi. Finavian koko lentoasemaverkoston hiilidioksidipäästöt lasketaan vuosittain ja tulokset raportoidaan vuosikertomuksessa. 

ACA-ohjelmassa on mukana 118 lentoasemaa Euroopassa ja maailmanlaajuisesti yhteensä 200. Näiden lentoasemien kautta kulkee 65 % Euroopan lentomatkustajista vuosittain.

Ilmanlaadun mittauksia

Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvan mukaisesti Finavia on liittynyt vuoden 2012 alusta Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seurantaohjelmaan. Typpidioksidipitoisuuksia mitataan passiivikeräimillä viidessä pisteessä lentoaseman ympäristössä. (linkki: http://www.hsy.fi/seututieto/ilmanlaatu/asematpks/passiivit/Sivut/defau…)

Jo tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan todeta, että Helsinki-Vantaan lentoasemalla lentokoneiden ja lentoaseman ajoneuvoliikenteen päästöjen vaikutukset alueen ilmanlaatuun voivat muodostua merkittäviksi vain lentoaseman liikennealueilla tai aivan niiden välittömässä läheisyydessä. Pitoisuudet jäävät lentoaseman ulkopuolella alle voimassa olevien ohjearvojen, eivätkä ne erotu vilkkaiden tieliikenneväylien pitoisuuksista.

Vuoden 2017 ajan Helsinki-Vantaan lentoasemalle on Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) toimesta siirretty ilman epäpuhtauksia mittaava asema. Samanlainen mittaus samassa paikassa on tehty myös 2007. Tulosten mukaan ilmanlaatu oli tavallisimpien epäpuhtauksien (typen oksidit, häkä) osalta jokseenkin samanlaista kuin Vantaan Tikkurilassa. Voidaan olettaa, että muiden Finavian lentoasemien ilmanlaatuvaikutukset ovat pienemmät johtuen niiden pienemmästä toiminnan määrästä.

Helsinki-Vantaalla tehtiin vuonna 2016 kolmen kuukauden mittainen typpidioksidimittaus passiivikeräimillä. Vastaavanlainen mittaus pääosin samoissa mittauspisteissä tehtiin myös vuonna 2006 ja 2011 ja tulosten perusteella typpidioksidin pitoisuudet alenivat useassa pisteessä. 

Lentoasemilla ja niiden välittömässä läheisyydessä voi sopivilla sää- ja tuuliolosuhteilla havaita hajuja, joiden aiheuttajina ovat koneiden tankkauksessa ilmaan haihtunut kerosiini tai kerosiinin palamisreaktiossa syntyneet hiilivedyt. Ihminen voi aistia makeahkon polttoaineen hajun, vaikka ilmassa olevien hiilivetyjen pitoisuus olisi niin pieni, ettei siitä ole terveydelle haittaa tai vaaraa.

Yleistä tietoa ilmapäästöistä ja ilmanlaadusta on saatavilla muun muassa Helsingin seudun ympäristöpalvelujen sivulta.