Aalto on asettunut tiukasti paitsi suomalaisten mieliin myös heidän koteihinsa. Lähes jokainen suomalainen on joskus istunut Aallon suunnittelemalla kolmijalkaisella koivujakkaralla, sytyttänyt valon tämän muotoilemaan lamppuun ja laskenut kuppinsa vaneripyöräiselle, kaakelipintaiselle tarjoiluvaunulle, jonka Aalto suunnitteli Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1937.
Tai asetellut leikkokukkia Aalto-vaasiin, jonka polveileva muoto tuo mieleen tuhansien järvien Suomen mutkittelevat rantaviivat. Nykyään se löytyy lähes jokaisesta suomalaiskodista ja myös monesta asunnosta ympäri maailman.
Aalto-vaasi on maailman kuuluisimpia lasiesineitä – ja edelleen Iittalan tuotannossa. Muun muassa Helsinki-Vantaan myymälöissä myytävä vaasi on yksi suositummista tuliaisostoksista.
Aallon pelkistetty tyyli jakaa mielipiteet, mutta toki Suomessa on niitäkin, joille Aalto vain on kiistattomasti ikoni. Miehen kasvot komeilivat euron myötä historiaan jääneessä 50 markan setelissä, ja hänestä muistuttavat yhä monet paikannimet.
Aallon pysyvää perintöä ovat tietenkin myös hänen piirtämänsä rakennukset, joita jo pelkästään Helsingistä löytyy kymmenkunta. Muualla Suomessa ja Euroopassa sekä Yhdysvalloissa rakennuksia on kymmeniä lisää.
Luonnon ehdoilla, ihmisen parhaaksi
Alvar Aalto tulkitsi modernismia luonnon, ihmisen ja rakennuksen välistä harmoniaa kunnioittaen. Orgaanisuus ja luonnonmateriaalien käyttö alkoivat näkyä hänen töissään 1930-luvulla.
Alvar Aalto pyrki häivyttämään rajaa rakennetun ympäristön ja luonnon välillä.
Aalto otti tarkasti huomioon maiseman pinnanmuodot ja pyrki häivyttämään rajaa rakennetun ympäristön ja luonnon sekä sisä- ja ulkotilojen välillä muun muassa porrastusten, terassien, kasvillisuuden ja sisältä ulos avautuvien näkymien avulla. Rakennusten plastiset muodot mukailevat luontoa, samoin niiden sijoittelu.
Rakennus oli Aallolle kokonaistaideteos. Ihannettaan hän toteutti muun muassa vuonna 1933 valmistuneessa Paimion parantolassa, joka hän suunnitteli ovenkahvoja myöten.
Mies kansakunnan kaapin päällä
Ihmisenä Alvar Aalto oli vastuuntuntoinen, optimistinen ja helposti innostuva. Yhdysvaltojen edustamaan "uuteen maailmaan" uskonut Aalto otti raskaasti toisen maailmansodan, joka kosketti myös Suomea. Hän osallistui kotimaansa jälleenrakennukseen kehittämällä nopeatekoisia valmistaloja.
Kunnianhimoisesta otteesta huolimatta Aallon teoksissa oli tilaa myös leikille ja uteliaisuudelle, jotka ilmenivät rohkeina kokeiluina sekä historiallisina viittauksina esimerkiksi antiikin rakennusperinteen muotoihin.
Maestron huumorintajusta kertoo kenties tämäkin: 1950-luvulla – ollessaan kansainvälisen ja kotimaisen uransa huipulla – hän antoi moottoriveneelleen nimen "Nemo propheta in patria", "Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan".
Alvar Aalto
-
valmistui arkkitehdiksi Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1921 ja perusti 1923 arkkitehtitoimiston Jyväskylään.
-
toimi Suomen arkkitehtiliiton puheenjohtajana 1943–58 ja vierailevana professorina Massachusettsin teknillisessä korkeakoulussa MIT:ssa Yhdysvalloissa 1946–48.
-
voitti uransa aikana lukuisia arkkitehtuurikilpailuja ja sai taiteen akateemikon arvonimen Suomessa vuonna 1955 sekä useita kunnianosoituksia eri puolilta maailmaa.
Aallon suunnittelemia rakennuksia Suomessa
- Espoo: Helsinki University of Technology (current Aalto University), Otaniemi
- Helsinki: • Academic Bookstore, Pohjoisesplanadi 39 • Finlandia Hall, address Mannerheimintie 13 • House of Culture, Sturenkatu 4 • Rautatalo office building, Keskuskatu 3 • Stora Enso Head Offices (1959–62), Kanavaranta 1 • Office building of the Helsinki City Electricity Company, Kampinkuja 2
- Lahti: Church of the Cross, Kirkkokatu 4
- Vantaa: Aero Co., staff housing, Pyhtäänkorventie 23
Lähde ja lisätietoja: Alvar Aalto Säätiö, www.alvaraalto.fi, www.iittala.com, www.mfa.fi, www.rky.fi, Kansallisbibliografia, Wikipedia, Artsy’s Alvar Aalto
Opas Aallon suunnittelemiin rakennuksiin: www.alvaraalto.fi/aaltosites
