Näin meistä tuli globaaleja vaeltajia

Matkustus
Julkaistu
01.02.2012 - 07:28
Vielä 60−70-luvulla Suomesta matkustettiin tavallisesti naapurimaamme Ruotsin pääkaupunkiin Tukholmaan. Sinne tehtiin laivaristeily ja perillä käytiin katsomassa vanhakaupunki ja kuninkaanlinna. Monelle tuo Ruotsin-matka oli unohtumaton ja ainoa ulkomaan reissu koko vuonna.

Nyt, vuonna 2012, useissa maissa ihmiset kaikista yhteiskuntaluokista ja kaikista eri ammattiryhmistä matkustavat jo maailman ääriin. Monet tekevät useita ulkomaan matkoja vuodessa – tai jopa kuukaudessa. Lomamatkalle suuntaa tänä vuonna ensi kertaa yli miljardi ihmistä. Muutos on ollut hämmästyttävän iso ja nopea.

Näkemisen kaipuu

Matkustaminen on arkipäiväinen osa elämäämme. Vuonna 2011 tein kolme ulkomaan matkaa ja yhden kotimaan matkan – saman verran kuin keskivertosuomalaiset nykyään.

Vielä 1800-luvulla ihmiset mielsivät matkustamisen hankalaksi. Harvalla oli tarpeeksi rahaa ja aikaa, ja lisäksi kielitaidottomia ja matkailuun tottumattomia kansalaisia pelottivat matkustamisen vaikeus ja matkan vaarat. Ei ihme, että 1700-luvulla vain 0,2−0,3 prosenttia briteistä matkaili.

Toisen maailmansodan ja lentokoneiden yleistymisen jälkeen alkoikin matkailun todellinen kasvu. 1980-luvulla massaturismi oli kypsä globalisoitumaan: silloin alettiin lentää Thaimaahan, Gambiaan ja Australiaan. Vuonna 1980 kansainvälisessä matkailuliikenteessä kulki 278 miljoonaa ihmistä ja 2000-luvun alussa matkustajia on arvioitu olleen 700 miljoonaa.

Matkailun merkitys

Nykyään turismi on maailman isoin teollisuudenala ja sen työllistävä vaikutus yhteiskuntaan on merkittävä. Kun otetaan huomioon matkailutulot, matkailuun tehtävät kokonaisinvestoinnit ja niiden kerrannaisvaikutukset, liikkuu matkailussa nykyään kaksinkertainen rahamäärä verrattuna vaikkapa kansainväliseen asevarusteluun. Öljy- ja autoteollisuuskin jäävät matkailulle toiseksi.

Turismi on maailman isoin teollisuudenala.

Koko maapallosta on tullut ikään kuin yhteinen alue, jolla ihmiset vaeltavat etsien hyötyä, elämyksiä ja nautintoja. Meistä on tullut globaaleja nomadeja, jotka lennämme helposti maasta ja paikasta toiseen.

Monille maille turismi on nykyään merkittävä elinkeino. Esimerkiksi vuonna 1989 matkailu toi Kenialle enemmän valuuttatuloja kuin kahvin ja teen viljely. Toinen hyvä esimerkki on Italian Venetsia – siellä käy vuosittain 15 miljoonaa päiväturistia. Matkailijoita on kaupungissa enemmän kuin asukkaita.

Mihin olemme matkalla?

Maailman matkailujärjestö WTO:n ennusteen mukaan ekomatkailu sekä luonto- ja kulttuurimatkailu lisääntyvät, lyhyet lomat yleistyvät ja matkailukeskusten suosio kasvaa. Tutkimusmatkailu, kalliokiipeily, viidakkoretket sekä koskenlasku ovat olleet nousussa matkailumuotoina 2000-luvun alusta asti.

Toisaalta yhä useampi kaipaa rauhaa ja hiljaisuutta, mahdollisuutta mietiskelyyn ja itsensä hemmotteluun luonnonkauneuden keskellä.

Myös seniorimatkailun uskotaan lisääntyvän voimakkaasti, koska moni Euroopan maa "harmaantuu". Esimerkiksi Suomen kaltaisessa 5,4 miljoonan asukkaan maassa yli 65-vuotiaiden määrä ylittää vuoden 2017 paikkeilla alle 20-vuotiaiden määrän.

Samaan aikaan yksin kaupungeissa asuvien määrä kasvaa Euroopassa. Ruotsin pääkaupungissa Tukholmassa yksinasuvien määrä on jo yli 40 prosenttia. Miten tämä mahtaa vaikuttaa tulevaisuuden matkailuun? Tarvitaanko meille kenties jatkossa lisää yhden hengen huoneita?

Matkan jäljet

Kiitos matkojen, näen monet asiat eri tavoin kuin aiemmin ja pidän eri asioista. Firenzessä ihastuin vanhoihin rakennuksiin ja renessanssitaiteeseen. Bangkokissa opin pitämään aasialaisesta mielenlaadusta, sisustuksesta ja thaimaalaisesta ruuasta. Dubaissa oivalsin pilvenpiirtäjien ja loputtoman aavikon kauneuden.

Suomi on matkailumaana nuori. Kuvaavaa on, että kun Giuseppe Acerbi ja Edward Daniel Clarke tekivät vuonna 1799 tutkimusmatkan Suomeen, he kuvasivat suomalaiset "jaloina villeinä", turmeltumattomina ihmisinä, jotka elivät sopusoinnussa luonnon kanssa.

Kiitos matkojen, olen nähnyt myös kotimaani uusin silmin. Olen esimerkiksi oivaltanut, miten valtavan vehreä Suomi on kesäisin – ja miten ainutlaatuisen kaunista Lapissa on. Millaisina sinä näit meidät suomalaiset ja maamme vuonna 2012? Millaisen jäljen matkasi jätti sinuun?

Lähteenä muun muassa kirja Matkailijan ihmeellinen maailma.