Ohita navigaatio

Eero Aarniolla on pallo hallussa

Artikkeli julkaistu
06.09.2013 klo 05:38
Arkistointipäiväys
Eero Aarnio.
Matkustus
Olet kenties nähnyt sen James Bond -elokuvassa tai kansainvälisen sisustuslehden kannessa. Tai sitten sinua on onnistanut, ja olet saanut istua siinä itse. Pallotuoli on muotoilun klassikko, joka 50 vuoden ikäisenäkin ihastuttaa ympäri maailmaa.

– Ryömiminen sisään ja eristäytyminen sinne. Ja kaikki mikä liikkuu ja keinuu, kiinnostaa ihmisiä, muotoilija Eero Aarnio pohtii syitä, miksi hänen vuonna 1963 suunnittelemansa pallotuoli houkuttelee ihmisiä vuosikymmenestä toiseen.

Pallomaisuus miellyttää silmää, mutta muodolle on toinenkin motiivi; pallossa saadaan vähimmällä materiaalilla maksimilujuus. Lasikuidusta tehdyn tuolin muoto ei – tietenkään – ole vuosien saatossa muuttunut. Uusia tuoleja saa nykyisin kuitenkin myös käsinojin ja audiolaitteilla varustettuina.

Tänä päivänä tuolin muotoilullinen arvo on ihmisille selviö, mutta alussa tilanne oli toinen. Aarnio muistelee, kuinka huonekaluvalmistajan johtaja jyrisi epäuskoaan, kun ensimmäisiä pallotuoleja pakattiin myyntimessuille Kölniin.

– Syön hattuni, jos näistä yksikin menee kaupaksi, johtaja lupasi. Aarnio nauraa tarinaa kertoessaan, muttei paljasta, toteuttiko johtaja lupauksensa. Joka tapauksessa ensimmäisen viikon aikana tuoleja myytiin jo 27 maahan.

Sen jälkeen tuoleja on myyty tuhansia. Se on löytänyt paikkansa muun muassa Elton Johnin, Bing Crosbyn, Monacon ruhtinatar Gracen sekä Iranin shaahitar Farahin kotoa. Tänä päivänä pallotuolilla on edustaja 62 maassa, suurinta myynti on Saksassa ja Japanissa.


"Innovative furniture designer Aarnio"

Aarnion uutta luova muotoilu on ihastuttanut ympäri maailmaa ja mainettakin on tullut. Esimerkiksi New York Timesin sanaristikossa on ollut seitsemän kertaa nelikirjaimisen e:llä alkavan sanan vihjeenä "innovative furniture designer Aarnio".

Hän ei pidä omia töitään leimallisesti suomalaisina, mutta lähtökohdilla on merkitystä. Ranskalaiset ovat sanoneet Aarniolle, ettei pallotuolia olisi saatu syntymään heidän maassaan. Aarnio uskoo väitteessä olevan totuuden siemen.

– Ranska on vanha kulttuurikansa, se voi olla painolasti uuden luomiselle. Me Suomessa olemme ennakkoluulottomia ja maanläheisiä. Voimme lähteä suunnittelemaan uutta ilman historiallisia hidasteita ja jarruja.

Aarniolla jarruja ideoinnissa ei ole ollut. Esimerkiksi silloin, kun kehitysmaiden lapsia auttava Plan-järjestö pyysi häntä suunnittelemaan rahankeräyslippaan. Jo ensimmäisen puhelun aikana Aarnio keksi, että hänen suunnittelemastaan Pastilli-tuolista saa yläosan uudelleen muotoilemalla oivallisen rahankeräyslippaan.

– Jo seuraavana päivänä lipas oli tehty. Minulla on maine aika nopeana kaverina, Aarnio nauraa. Nyt lippaita voi nähdä Helsinki-Vantaalla, jossa ne keräävät rahaa lasten auttamiseksi.

Eivätkä ideoitavat kohteet lopu. Vaikka esimerkiksi tuoleja on tehty iät ajat ja maallikko voisi ajatella, ettei uudenlaista tuolia voi enää suunnitella, Aarnio nauraa ajatukselle.

– Ajattele, meillä on 28 kirjainta ja mitä niillä on saatu aikaiseksi. Nekin ovat palikoita, joita voidaan järjestellä uudella tavalla, hän vertaa.


Teksti: Sami Laakso
Kuvat: Susa Junnola

Lahjoita sinäkin ja anna siivet lasten unelmille

Lue Helsinki-Vantaan Pastilli-lippaista