”I'm gonna break the cycle. I'm gonna shake up the system. I’m going to destroy my ego”, laulaa poptähti Madonna kappaleessaan Die Another Day. Laulaessaan egonsa tuhoamisesta hän puhuu itse asiassa juuri siitä, mikä kiinnostaa ihmisiä nykyään yhä enemmän. Kiireemme keskellä monelta meistä on jäänyt yksi paikka katsastamatta, ja se paikka ei löydy maailmankartalta vaan sisältämme.
Moni nykyinen elämänhallinnan suuntaus pitää oman egon ja sen itsekkäiden mielihalujen tiedostamista ja niiden muuttamista epäitsekkäämmiksi hyvänä tapana lisätä onnellisuutta. Siinä, missä matkat ulkomaille avartavat usein ajatteluamme, matka sisimpään on yhtä merkityksellinen.
Tieteellinen selitys intuitiolle
Yleensä ajatusten nähdään syntyvän aivoissa. Mutta entäpä, jos nyt niin muodissa olevat aivot eivät olekaan kaikki kaikessa? Tiede on jo löytänyt todisteita esimerkiksi intuitiosta. Sen selitys ei löydy aivoista vaan – yllättäen – sydämestä.
Uudehko tieteenala, neurokardiologia, on osoittanut, että sydämessä on omia, toiminnallisia hermosolukimppuja, joilla on omaa muistia. Sydän reagoi aivoista ja muusta hermostosta riippumatta ulkoa tuleviin viesteihin ilman, että tämä tieto on vielä käynyt aivoissa. Prosessi ohittaa tietoisen mielen ja selittää osaltaan ihmisten kokemaa intuitiota tieteellisesti.
Psykiatri Ben Furman uskookin, että alamme ymmärtää yhä paremmin oman mielemme voiman.
Siinä, missä matkat ulkomaille avartavat usein ajatteluamme, matka sisimpään on yhtä merkityksellinen.
− Aikoinaan, kun hypnoosi oli alkanut kehittyä maailmassa, tutkijat olivat tietoisia mielikuvituksen voimasta ja mielikuvista. Mutta sitten vallitsevaksi tuli Sigmund Freudin freudilainen käsitys, jonka mukaan tärkeintä olikin tutkia ja analysoida, mistä mikin johtuu.
Nyttemmin huomio on taas kääntynyt mielikuviin ja siihen, että niihin ihmisellä on valta vaikuttaa.
− On hyvä pohtia, haluaako jäädä analysoimaan loputtomiin, mistä viat johtuvat vai keskittyäkö siihen, miten asiat saadaan paremmiksi, Furman sanoo.
Mielikuvien mahtava voima
Furman on vakuuttunut, että onnellisuutemme on suuresti kiinni siitä, mitä ajattelemme ja kuvittelemme.
− Jos kuvittelet, että kaikki ovat sua vastaan, voit tosi huonosti. Jos kuvittelet, että maailma on puolellasi, voit hyvin. Mielikuvien avulla voi auttaa itseään – tai ajaa itsensä ahdinkoon.
Yksi mielemme suurimmista ongelmista on se, että odotamme muutosta aina muilta. Lisäksi ihmiset lähtevät liikkeelle ongelmapäästä.
− Pidimme takavuosina kesäyliopistossa kurssia, jonka nimenä oli ”Miten kehitän itseäni”. Kun kurssin suosio hiipui, päätimme tarjota ihmisille uutta kurssia, jonka nimeksi tuli ”Miten muutan toista ihmistä”. Siitä tulikin sitten erittäin suosittu kurssi!
Monella on siis motivaatio muuttaa muita, mutta ei itseään. Ihminen näkee toisen ihmisen käyttäytymisen ongelmana, muttei omaansa.
− Ihminen ei ole niin rationaalinen olento kuin haluamme uskoa. Ehkä vain yksi prosentti ihmisistä kykenee katsomaan vikojaan rakentavasti ja luontevasti. Me aikuiset olemme tässä mielessä vain isokokoisia lapsia, Furman sanoo.
Mielen voimalla terveemmäksi?
Yhä useampi lääkäri pitää mieltä ja kehoa kokonaisuutena, jossa mielen vaikutus fyysiseen terveyteen on ilmeinen. Silti suomalaisen lääkäri Antti Heikkilän mukaan lääketieteessä ajatellaan nykyäänkin liian usein, että ihminen on kone, josta otetaan analyysi, ja jolle sitten annetaan eri lääkkeitä, jotka ratkaisevat ongelman.
Heikkilä valaisee asia kertomalla yksinkertaisen vertauksen tietokoneeseen: Tietokoneessa on hardware (kiinteä laitteisto) ja software (ohjelmisto). Kun koneessa on ongelmia, ne ovat lähes aina softassa (ohjelmistossa). Vika korjataan ohjelmoimalla softa uudelleen.
Vastaavasti kun ihmisellä on ongelmia, ne eivät parane sillä, että korjataan hardwarea (lääkkeet), vaan ihmisen mieli pitää ”ohjelmoida” uudelleen. Heikkilä haluaakin herätellä ihmisiä tiedostamaan oman psyykensä vaikutuksen terveydentilaansa. Hänen mielestään ihmisten ei tarvitse vain odotella, että joku valkotakkinen tulee ja parantaa. Sairaudet eivät ”tipu taivaasta”, vaan ne tulevat meistä itsestämme. Masennus tai alakuloisuus esimerkiksi altistaa infektioille ja viruksille.
Teksti: Nina Pinjola
Kuvitus: Jaska Poikonen
