Mies farkuissa ja t-paidassa kiertää levy-yhtiöstä levy-yhtiöön. Hänen biisinsä eivät ole tarpeeksi hyviä, sanotaan yhtäällä. Imago ei kelpaa, pitäisi olla kajalia ja mustat kynnet, sanotaan toisaalla.Laulakaa suomeksi, kehotetaan kolmannen oven takana.
Vuonna 1992 perustettu akustinen duo Sunrise on ystävänpäivänä 2002 muutettu ”neljän jätkän rockbändiksi” nimeltä Sunrise Avenue. Levy-yhtiöiden ovet pysyvät kuitenkin vielä pitkään kiinni.
Welcome to my wonderland
It'll take time to find out where we stand
In all this mess
There was the first day for me too
And I had no guide and I was lost like you
I still am
Ovet aukesivat lopulta neljän vuoden yrittämisen jälkeen.
– Välillä uhattiin, että jos et sä tähän nyt tartu, et tule koskaan saamaan mitään. Olin 30-vuotias ja puhuttiin viimeisistä mahiksista. Välillä näytin minäkin keskaria levy-yhtiöille.
Haber toteaa, ettei ”tällainen ’average guy’ -juttu silloin kiinnostanut levy-yhtiöitä”. Projekti tarvitsi aikaa.
− Kaikkien kanssa ollaan sittemmin paiskattu kättä ja olen onnellinen, että seurasin sydäntäni. Oikoteitä onneen ei ole millään alalla, Samu Haber juttelee nyt, kun yhtyeen neljäs levy Unholy Ground on julkaistu.
Haber tekee itse laulamansa biisit, joista yllä siteerattu Welcome to My Life on hänelle henkilökohtaisin.
Vuosien vaivannäkö on tuottanut tulosta: yhtyeen levyjä on myyty miljoona ja singlejä kaksi miljoonaa. Saksassa uusin albumi ylsi kultalevyyn ja nousi listasijalle kolme. Suosio Keski-Euroopassa on avannut Haberille enemmänkin ovia. Hän oli syksyllä yksi Voice of Germany -ohjelman coacheista.
Choose to be me, to be free, to be my way
I saw the light shining right in my eyes
Haber vaikuttaa onnelliselta siitä, mitä on yhtyeineen saavuttanut. Samalla hän vaikuttaa kunnon pojalta – sellaiselta, joka mainitsee idoleikseen äidin ja isän.
Helsinki -Vantaalla on Samu Haberin mielestä tosi hyvä buugi!
– Ihailen kaikkia ihmisiä, jotka uskaltavat ja tekevät, ottavat riskejä. Luulen, että Steve Jobs ja Kimi Räikkönen ovat oikeasti halunneet sinne, minne ovat päässeet. Eikä Sami Hyypiä vahingossa ollut tähtitoppari Liverpoolissa ja valmenna nyt Leverkusenia.
Haber sanoo arvostavansa tosi paljon myös niitä, jotka elävät normaaliarkea eivätkä edes kurkota kuuseen.
− Kukin määränsä mukaan. Äitini on sanonut, että jos ihminen on tiistaiaamuna onnellinen, elämä on kunnossa.
Kunnon poika kuvailee itseään myös laumasieluksi, tiimipelaajaksi, joka jää usein miettimään, miten muut ihmiset voivat, onko kaikilla kaikki hyvin. Mietteet pitävät välillä hereilläkin.
– Taiteilijan sielunmaisemaan – vaikka jonkun mielestä tämä mainstream-huttua onkin – yövalvomiset tietysti kuuluvat, ilman niitä ei biisejä olisi.
No I don't wanna leave
but I must keep moving ahead
'cause my life belongs to the other side
behind the great ocean's waves
Haber luonnehtii Sunrise Avenuen musiikkia rock-kitaroilla soitettavaksi folk-musiikiksi, melkeinpä iskelmäksi ja sanoo, että Yhdysvalloissa heidän kaltaisiaan bändejä on viisitoista tusinassa. Ja kuitenkin Samu Haber oli uusimman James Bond -elokuvan Skyfallin tunnuksen säveltämiskisassa loppusuoralla, lopultahan voiton vei Adele.
Eikö musiikkinne sitten ole mainstream-huttua?
– No mitä se mainstream-huttu on? Beatleshan on sitä. Ihan tosi mielellämme menemme samaan lokeroon, jos sinne päästään!
Vuonna 2013 Samu Haberille kertyi yli 120 lentoa. Yhtye suuntaa useimmin Eurooppaan, lomilla Haber taas lentää mielellään Bangkokin kautta jonnekin pienempään Aasian paikkaan tai päinvastaiseen suuntaan eli Yhdysvaltain länsirannikolle. Kotisatamasta Helsinki-Vantaalta on hänen mukaansa ”aika makeet yhteydet ihan mihin vaan”.
– Helsinki-Vantaa on mun mielestä kirkkaasti maailman paras lentoasema. Tarpeeksi pieni. Palvelut paranevat vuosi vuodelta. Siellä on tosi hyvä buugi!
Teksti: Tiia Soininen
Kuvat: Matti Rajala