- Helsinki-Vantaan viiden vuoden kehitysohjelman aikana lentoasemalla lisätään lähtevien matkustajien turvatarkastuspisteitä, kehitetään toimintoja jotka palvelevat Euroopan ja Aasian välistä liikennettä. Viimeisessä vaiheessa koko kolmioterminaali muutetaan uudentyyppiseksi tilaksi, jonne keskitetään kaikki turvatarkastuksen tapaiset hallinnolliset toimenpiteet, jolloin aseman muita tiloja saadaan vapautettua kaupalliseen käyttöön, Savolainen kertoo.
Helsinki-Vantaan kehitysohjelman tavoitteena on nostaa lentoaseman kapasiteetti nykyisestä 15 miljoonasta matkustajasta 20 miljoonaan matkustajaan.
Finavialla on 25 lentoasemaa, jotka muodostavat Suomen kattavan verkoston. Koko Suomen lentoliikenteen tulevaisuuden kannalta kynnyskysymys on Savolaisen mukaan se, pystytäänkö Suomessa kasvamaan kansainvälisen lentoliikenteen tahdissa.
- Meidän suurin riskimme on siinä, että Helsinki-Vantaan kenttä ei toimi niin kuin pitäisi. Jos sen vuotuinen matkustajamäärä jää kapasiteetin täyttymisen takia 15 miljoonaan, tuleva kasvu alkaa ohjautua muille kentille.
Helsinki-Vantaalla on kuitenkin monta etua puolellaan.
- Se on erittäin hyvässä maantieteellisessä asemassa Aasian suuntaan ja esimerkiksi Japanin ja Euroopan välisessä liikenteessä se on Eurpoopan neljänneksi tärkein kenttä. Se on myös lentoyhtiöille halpa. Se on kompakti ja matkustajan helposti hallittavissa, ja sellaisena se on pidettävä: vaikka se laajenee, sen on tunnuttava pieneltä.
Myös maankuntien liikenteen osalta Savolainen näkee mahdollisuuksia
- Jos jollakin menee joskus huonosti, sen ei tarvitse tarkoittaa, että jonakin päivänä ei voisi sujua paremmin. Lentoyhtiöt päättävät, minne ne lentävät - ja nehän lentävät vain sinne, missä niille on tarjolla riittävän kiinnostava liiketoimintapohja. Sellainen saattaisi löytyä matkailusta. Nyt pitäisi miettiä yhdessä, miten matkailu voisi tuoda tuloja entistä useammalle suomalaiselle, Savolainen toteaa Option haastattelussa.
Lähde: Kauppalehti Optio 28.2.2014
