YouTubesta löytyy Ylen tallenne vuodelta 1988. Tove Jansson, tuolloin 74-vuotiaana, pohtii siinä kuuluisuuden kirousta.
– Menestys voi olla jotain hirveää, jotain joka vie halun työskennellä. Joutuu kaupalliseen maailmaan, jota ei lainkaan ymmärrä.
Tove sanoo lopulta melkein vihanneensa Muumipeikkoaan.
Suurelle yleisölle Tove Jansson on tuttu Muumien äitinä, mutta hänelle itselleen Muumit olivat vain osa elämän kokonaisuutta, johon esimerkiksi äitiys ei mahtunut lainkaan. Millainen ihminen Tove Jansson lopulta oli?
Rohkea ja kieleltään terävä
On kulunut 100 vuotta Tove Janssonin syntymästä. Toven veljentytär ja Muumi-yhtiön nykyinen johtohahmo Sophia Jansson on luvannut kertoa tädistään, jonka kanssa vietti paljon aikaa erityisesti kesäisin Suomenlahden saaristossa.
– Tove on ollut kovin rohkea nuorena naisena maailmassa, jossa naisen asema ei ollut niin itsenäinen eikä missään muodossa tasavertainen. Hänellä oli oma moraalinen ja eettinen koodistonsa ja hyvin selvät ajatukset siitä, mikä on oikein tai väärin. Hän suhtautui kanssaihmisiin avoimesti ja ennakkoluulottomasti, Sophia aloittaa.
Ennakkoluuloton oli tietysti myös Toven rakkaus Tuulikki Pietilään. Naiset elivät yhteiskunnassa, jossa suhde samaa sukupuolta edustavaan henkilöön oli lainvastainen.
– Tovella oli elämänsä aikana suhteita myös miehiin. Hänelle oli tärkeää yksilö, johon rakastui. Ei sukupuoli, Sophia kertoo.
Tove päätti hyvin varhain myös sen, ettei hankkisi lapsia.
– Hän ei halunnut lapsia maailmaan, jossa soditaan ja miehiä lähetetään rintamalle.
Tove halusi nähdä ja kokea maailmaa.
Pyydän Sophiaa kuvailemaan tätiään adjektiiveilla. Ensimmäiseksi hänen mieleensä tulee huumorintajuinen: huumori oli työkalu siihen, miten käsitellä elämässä eteen tulleita vaikeita asioita.
Seuraavaksi Sophia luettelee ”pieni, ketterä, keijukaismainen”. Tove oli noin 160-senttinen, hento nainen.
– Tove oli kevyt, mutta älykäs ja kieleltään terävä. Hän pysty ilmaisemaan itseään hyvin tarkasti. Kielihän on suunnattoman vahva työkalu. Jos sen hallitsee hyvin, voi saada ihan mitä vain aikaiseksi. Tove tiedosti tämän varhaisessa vaiheessa ja myös käytti kieltään.
Viimeisenä adjektiivina Sophia sanoo ”taiteellisesti lahjakas”. Elokuussa 1914 taitelijaperheeseen syntynyt Tove kasvoi ammattitaiteilijaksi – piirtäjäksi, kuvittajaksi ja kirjailijaksi, jonka kirjoja on käännetty 49 kielelle. Itse hän kuitenkin koki olevansa ja halusi olla taidemaalari.
Lupaava kuvataitelijan ura jäi Muumien jalkoihin, mutta myöhempinä vuosina Tove kirjoitti novelleja ja romaaneja aikuisille.
Suomalainen maailmanmatkaaja
Omana aikanaan poikkeuksellista Tove Janssonin elämässä oli myös se, että hän matkusti paljon nuoresta saakka.
– Taiteenopiskelijana ja -harjoittajana hän halusi nähdä hienoja taideteoksia maailman museoissa. Hän matkusti aina nähdäkseen jotakin. Oli paikkoja, joista hän tykkäsi enemmän kuin toisista, mutta mistään paikasta ei tullut sellaista, että hän olisi toistuvasti matkustanut sinne uudestaan. Ihmiset ovat tietyllä tavalla uteliaita, ja Tovella se uteliaisuus kohdistui korostetusti siihen, että hän halusi nähdä ja kokea maailmaa, Sophia kertoo.
Entä kuinka tärkeää suomalaisuus oli Tovelle?
– Olihan se hyvin tärkeää, kaikin puolin. Suomalainen tapa olla luonnossa ja Suomen käymät sodat vaikuttivat paljon Toven tuotantoon, Sophia vastaa.
Toisaalta Muumi-tarinat on luotu niin universaaleiksi ja teemoiltaan ikuisiksi, että ne toimivat riippumatta kansallisuuksista, ajasta tai maantieteestä. Sophia uskoo, että siinä on Muumien pian 70 vuotta kestäneen suosion salaisuus. Ja tässä:
– Tovelle oli ominaista, että hän rakensi kokonaisuudet hyvin tarkasti – oli kyseessä sitten taulun kompositio tai Muumien hahmogalleria. Myös sillä, mitä on jätetty tarinasta pois tai taulussa tyhjäksi, on merkitystä. Luulen, että se on ollut monelle tärkeää. Se on antanut katsojalle ja lukijalle henkilökohtaisen mahdollisuuden kuvitella lisää tarinoiden ja teosten ympärillä. Tai löytää itsensä.
- Tove Jansson 100-vuotisjuhlanäyttely Ateneumin taidemuseossa 14.3.–7.9.2014.
- Naantalin Muumimaailma avaa ovensa 7.6. – Naanataliin pääsee näppärästi Turun lentoasemalta, joka on virallinen Muumi-lentokenttä!
- Helsinki Airportin Moomin Shopista löydät tutut Muumi-kaverit tuliaisiksi.
Teksti: Tiia Soininen
Kuvat: Moomin Characters
