Hyppää pääsisältöön

Video: Näin kehitämme Lapin lentoasemia

Julkaistu
03.04.2015 klo 07:40
Finavia investoi maakuntakenttiensä parannuksiin ja laajennuksiin vuosina 2014–2015 lähes 60 miljoonaa euroa. Tänä vuonna pääpaino on Lapin lentoasemien kehittämisessä.

Lapin kentistä suurimmat panostukset kohdistuvat Ivaloon, Kittilään ja Rovaniemelle. Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen ja johtaja Joni Sundelin kertovat, miksi juuri nyt panostetaan erityisesti Lapin lentoasemiin.

Eniten rahaa uppoaa kiitoteiden ja terminaalien peruskorjauksiin. Lisäksi lentoasemien yleisilmettä ja viihtyisyyttä kohennetaan ja itsepalvelumahdollisuuksia lisätään.

– Nyt emme varsinaisesti kasvata kapasiteettia, sillä jo tällä hetkellä Suomen kentille mahtuisi lentoliikennettä moninkertaisesti nykytasoon verrattuna. Keskitymme perusparannukseen ja palvelun laadun kehittämiseen, sanoo Sundelin.

Finavia jatkaa määrätietoisesti Lapin lentoasemiin panostamista, sillä etenkin matkailun näkymien takia lentoliikenteen määrien odotetaan tulevaisuudessa kasvavan.

Sundelinin mukaan Finavian lentoasemat eivät ole miltään osin puollonkaulana liikenteen kehittymiselle. Lentoasema ei kuitenkaan yksinään houkuta lentokoneita kiitoteilleen, jos koneisiin ei syystä tai toisesta riitä matkustajia.

– Myös alueilta ja seutukunnilta tarvitaan nyt aktiivista otetta matkailun edistämiseksi, jotta lentoliikenteen kysyntää voidaan lisätä. Finavia on mukana tässä yhteistyössä, hän jatkaa.

Kaikkiaan maakuntakenttiin investoidaan vuonna 2015 noin 25 miljoonaa euroa.

Finavian lentoasemaverkoston kehittäminen ja ylläpito tukee koko Suomen kilpailukykyä ja työllistää laajasti eri puolilla maata. Verkostokenttien investointien arvioitu työllisyysvaikutus tänä vuonna on 350 henkilötyövuotta.

Lentoasemien ylläpitoon ei käytetä verorahoja

Suomalaisten lentoasemien infrastruktuuri on kansainvälistä huippua. Maailman talousfoorumin (WEF) kilpailukykyraportissa maamme lentoliikenteen infrastruktuuri arvioitiin laadultaan maailman viidenneksi parhaaksi. Raportissa selvitettiin infrastruktuurin kehittyneisyyttä, kattavuutta ja tehokkuutta.

– Suomalaisten kannalta parasta tässä on se, että lentoliikenteen infrastruktuuria ei rahoiteta kansalaisten verovaroin. Korkeatasoinen lentoasemaverkosto on merkittävä tekijä siinä, että Suomi pärjää hyvin kilpailussa kansainvälisistä vaihtomatkustajista, sanoo Savolainen.

Suomessa lentoasemat eivät toimi budjettivaroin, vaan lentoasemien toiminnan rahoittavat asiakkaat eli lentoyhtiöt ja matkustajat.

Lisää tietoa lentoasemien kehittämisestä

Matkustus