Hyppää pääsisältöön

Helsinki-Vantaa valmistautuu laajarunkokoneiden määrän kasvuun

Julkaistu
18.10.2016 klo 07:02
Kun Finavian mittava investointiohjelma vuonna 2020 on saatu päätökseen, Helsinki-Vantaa on valmis tarjoamaan maailmanluokan palveluita sekä matkustajille että lentoyhtiöille. Siihen tähtää myös kapasiteetin kasvattaminen laajarunkokoneiden tarpeisiin.

– Helsinki-Vantaa on noussut Euroopan tärkeimpien hubien joukkoon, joten laajarunkoliikenteen ja sen toimintaedellytysten kehittäminen on Finavian investointiohjelman yksi keskeisistä parannuskohteista, sanoo lentoaseman apulaisjohtaja Heini Noronen-Juhola Finaviasta.

Noronen-Juholan mukaan Helsinki-Vantaan kaukoliikenne on viime vuosina kehittynyt erittäin myönteisesti. Esimerkiksi Japanin-reittien määrässä mitattuna Helsinki-Vantaa on tällä hetkellä Euroopan suurin lentoasema. Vaihtoyhteyksien määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 75 prosenttia.

– Kehitysohjelman tavoitteena on kolmen vuoden sisällä kasvattaa laajarunkokoneiden pysäköintikapasiteettia huomattavasti. Hankimme lisää laajarunkokoneille tarkoitettuja matkustajasiltoja, ja niiden määrä tuplaantuukin nykyisestä. Siltapaikojen lisäksi rakennutamme useita uusia ulkopaikkoja, kertoo Noronen-Juhola.

Liikenteen sujuvuus ja hyvä matkustajakokemus painopisteenä

Liikenteen sujuvuutta lisää muun muassa se, että jäänpoisto on mahdollista lähes kaikilla uusilla konepaikoilla. Seisontapaikoille rakennetaan betonilaatat ja glykolin pääsy maaperään estetään kalvorakenteilla.

– Pesukelpoiset konepaikat ovat melko kallis investointi, mutta olemme laskeneet, että se kannattaa lentoliikenteen sujumisen vuoksi, perustelee kehitysohjelman projektipäällikkö Esa-Pekka Timonen Finaviasta.

Lisäksi Suomen talvisten sääolosuhteiden vuoksi uudet siltapaikat tulevat olemaan lämmitettyjä. Näin varmistetaan, että siltojen ajo ei esty runsaan lumen aikana.

– Osa matkustajasilloista asennetaan niin sanottuina tuplasiltoina, joissa business- ja economy-luokan matkustajat kulkevat koneeseen ja koneesta pois omaa reittiään. Näin koneeseen nousu ja koneesta poistuminen sujuvat nykyistä nopeammin, Noronen-Juhola sanoo.

Tällaisia ovat uudet laajarunkosillat

Terminaalin eteläiseen ja läntiseen laajennusosaan rakennetaan yhteensä kahdeksan uuttaa siltapaikkaa, joihin asennetaan ajettavat matkustajasillat. Tämän lisäksi suunnitelmissa on, että nykyiset laajarunkosillat modifioitaisiin tai vaihdettaisiin ajettaviksi. Näin kaikki 16 laajarunkosiltaa olisivat laajennuksen valmistuttua ajettavia siltoja.

Siltapaikalle 38 on jo vaihdettu ensimmäinen ajettava tuplasilta, ja se on otettu käyttöön lokakuussa. Seuraavat uudet sillat otetaan käyttöön kesällä 2017 konepaikoilla 39 ja 40, kun eteläsiipi avataan. Lisää uusia siltoja asennetaan sitä mukaa, kun länsisiiven rakennustyöt edistyvät.

Uudet siltapaikat valmistuvat ennen terminaalirakennusta, joten mahdollisuuksien mukaan ne otetaan käyttöön ensin ulkopaikkoina. Esimerkiksi konepaikka 39 saadaan käyttöön ulkopaikkana jo lokakuun lopussa.

Kiinteät laajarunkosillat jäävät siis historiaan, ja pian ne ajetaan pyörillä kiinni lentokoneeseen. Tämä tarkoittaa myös muutosta portti- ja siltatoimintoihin. Finavia kouluttaakin noin 200 maahuolintahenkilöstöön kuuluvaa sillanajajaa uuteen toimintatapaa tämän syksyn ja ensi talven aikana.

Lisää joustavuutta lentokoneiden pysäköinnin suunnitteluun

Joustavuutta lentokoneiden pysäköintiin tuovat niin sanotut Mars-sillat, joita osa uusista laajarunkosilloista on. Tämä tarkoittaa, että siltaan voi paikoittaa yhden laajarunkokoneen sijasta kaksi kapearunkokonetta.

– Tällä hetkellä suunnitelmissa on toteuttaa neljä Mars-siltaa, joista kaksi olisi tulossa eteläsiipeen ja kaksi länsisiipeen, Noronen-Juhola toteaa.

Suunnittelupöydällä on myös terminaali 1:n päädyssä olevien ulkopaikkojen käytettävyyden kehittäminen. Ajatuksena on, että bussikuljetuksista näille paikoille voitaisiin luopua. Suunnitelmat ovat kuitenkin vielä kesken.

Vuonna 2020 Helsinki-Vantaalla on yhteensä 37 siltapaikkaa, joista 16 on ajettavia laajarunkosiltoja ja 21 kiinteitä kapearunkosiltoja. Ulkopaikkojen määrä kasvaa myös nykyisestä 80:sta. Tähän mennessä on päätetty rakentaa seitsemän ständiä lisää.

Helsinki-Vantaan kehitysohjelma aikajanalla

Kehitys