Hyppää pääsisältöön

Viisi kiinnostavaa faktaa kiintiöpakolaisten vastaanotosta lentokentällä

Julkaistu
23.11.2016 klo 07:00
Suomeen saapuvien kiintiöpakolaisten uusi elämä alkaa lentokentältä. SPR:n vapaaehtoiset tarjoavat inhimillisen vastaanoton.

Suomeen vuosittain valittujen kiintiöpakolaisten uuden elämän ensiaskelet otetaan useimmiten Helsinki-Vantaan lentokentällä. Heitä vastassa ovat tulkin lisäksi Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset, jotka varmistavat, että vastaanotto Suomeen on inhimillinen ja ihmisarvoinen.

SPR:n suunnittelija Tiina Salmio ja vapaaehtoinen vastaanottaja Stig Bergström kertovat faktat vastaanottotoiminnasta.

SPR on varmistanut ihmisarvoisen vastaanoton Suomeen jo vuodesta 1973. 

”Suomen Punainen Risti on ollut kiintiöpakolaisten vastaanotossa mukana vuodesta 1973, jolloin Suomi vastaanotti Augusto Pinochetin sotilasjuntan vainoa pakenevat Chilen pakolaiset,” Tiina Salmio kertoo.

”Perustehtävä on edelleen sama: SPR:n vapaaehtoisten tarkoitus on tehdä pakolaisten maahantulosta inhimillinen sekä tukea Suomeen saapuvia kentällä ja jatkoyhteyksiin siirtymisessä. Toimintaa ohjaa pyrkimys auttaa avun tarpeessa olevia.”

Vuonna 2016 tulijat ovat olleet muun muassa syyrialaisia, somalialaisia, kongolaisia ja afganistanilaisia.

Kiintiöpakolaista odottaa Suomessa koti, ei vastaanottokeskus. 

Lentokentällä vastaanotetaan kiintiöpakolaisia, ei turvapaikanhakijoita. Kiintiöpakolaisella on YK:n pakolaisjärjestön myöntämä pakolaisstatus ja he kuuluvat eduskunnan vuosittain määrittämään joukkoon pakolaisia, jonka Suomi on sitoutunut vastaanottamaan humanitäärisin perustein. Pakolaiset ovat lähtömaassaan heikossa asemassa olevia henkilöitä, ja joukossa on esimerkiksi vakavasti sairaita henkilöitä.

 

"SPR:n vapaaehtoisten tarkoitus on tehdä pakolaisten maahantulosta inhimillinen sekä tukea Suomeen saapuvia kentällä ja jatkoyhteyksiin siirtymisessä."

”Usein ihmiset sekoittavat kiintiöpakolaiset turvapaikanhakijoihin,” SPR:n vastaanottajana vuodesta 2001 toiminut Bergström kertoo. ”Kiintiöpakolaiset ovat maahanmuuttoviraston tarkoilla kriteereillä valitsemia, ja heitä odottaa Suomessa oma koti.”

Kiintiöpakolaisten ei siis tarvitse hakea turvapaikkaa, vaan heillä on jo saapuessa suomalainen kotikunta ja asunto, joihin heidät ohjataan lentokentältä.

Esimerkiksi vuonna 2015 Suomeen saapui tuhatkunta pakolaiskiintiössä valittua henkilöä, jotka sijoitettiin 51 kuntaan ja kaupunkiin eri puolelle maata. SPR tekee vastaanottojärjestelyissä yhteistyötä Maahanmuuttoviraston, IOM:n, Helsinki-Vantaan rajavartioston, tulkkikeskusten sekä vastaanottavien kuntien kanssa.

Vapaaehtoiset ohjaavat tulijat rekisteröitäväksi sekä jatkolennolle tai -bussiin.

Käytännössä SPR:n vapaaehtoiset ja tulkki tapaavat tulijan joko portilla tai tuloaulassa, toivottavat tervetulleiksi ja vievät heidät rajavartiostoon rekisteröitäväksi. Odotustilaan on varattu pientä purtavaa ja vettä. Rekisteröintiä odotellessa on aikaa kysellä tulkin välityksellä Suomesta, uudesta asuinpaikasta sekä levähtää hetki ennen seuraavaa kyytiä.

”Vapaaehtoisella on usein sylissään perheen pienimpiä, jos vanhempien kädet ovat täynnä matkatavaroita tai he ovat matkasta erittäin väsyneitä,” Salmio kertoo.

 

”Pakolaiset saapuvat ensi kertaa Suomeen, eivätkä välttämättä ole koskaan matkustelleet, joten apu lentoasemalla liikkumiseen ja muodollisuuksien hoitamiseen tulee tarpeeseen."

Vapaaehtoiset ohjaavat myös tulijat jatkokuljetuksiin, busseihin tai lennoille.

”Pakolaiset saapuvat ensi kertaa Suomeen, eivätkä välttämättä ole koskaan matkustelleet, joten apu lentoasemalla liikkumiseen ja muodollisuuksien hoitamiseen tulee tarpeeseen. Olemme turvana ja tukena,” Stig Bergström selittää.

Vastaanotto keskittyy uuden elämän alkamiseen.

Vapaaehtoiset ovat ensikosketus uuteen kotimaahan, ja hyvä vastaanotto on ensiaskel kotoutumiselle. 

”Emme kysele pakolaisilta heidän taustojaan tai elämäntarinaansa, vaan keskitymme käytännön asioihin ja tulevaan elämään Suomessa. He ovat saaneet jo lähtömaassa perustietoa Suomesta, mutta vastaamme heidän kysymyksiinsä ja teemme heidän olonsa tervetulleiksi,” Bergström kertoo. 

Vastaanottajat ovat pääosin eläkeläisiä.

Vapaaehtoiset ovat pääsääntöisesti eläkeläisiä, sillä vastaanotto tapahtuu päivällä ja kestää useita tunteja kerrallaan. Vapaaehtoistyö vaatii aikataulullista joustavuutta, sillä lennot saattavat olla tuntikausia myöhässä. Työhön täytyy sitoutua useammaksi vuodeksi kerrallaan, koska liikkumisluvat kentällä ovat henkilökohtaisia ja maksullisia.

 

"Minulle ja vaimolleni, joka on myös mukana toiminnassa, auttaminen ja hyvän tekeminen ovat elämän suola."

Vapaaehtoisia Helsinki-Vantaalla on tällä hetkellä 17, ja he ovat lentokentällä kahtena tai kolmena päivänä viikossa lukuun ottamatta kesäkautta, jolloin kiintiöpakolaisia saapuu vähemmän.

Vaikka vapaaehtoistyöstä ei makseta korvausta, auttaminen ja ihmisten kohtaaminen palkitsevat.

”Työ on henkisesti todella antoisaa: tulijoiden kiitollisuus ja sydämellisyys lämmittävät. Minulle ja vaimolleni, joka on myös mukana toiminnassa, auttaminen ja hyvän tekeminen ovat elämän suola,” Bergström summaa.

Kuva: Milla Mäkilä / Suomen Punainen Risti 


Tiesitkö tämän Finavian vastuullisuustyöstä

Kehitys