Ovet auki maailmaan. Miten lentokentät houkuttelevat uusia lentoreittejä?

Raportointi Matkustus Ihmisiä & Ilmailua
Julkaistu
03.04.2017 - 07:00
Finavian reittikehitysyksikön vetäjä kertoo, millaista työtä uusien lentoyhteyksien eteen tehdään.

Mitä pitää tapahtua, ennen kuin Helsingistä aukeaa lentoreitti Qatarin Dohaan? Tai suora lentoyhteys Ivalosta Frankfurtiin?

Finavian reittikehitysyksikön vetäjä Timo Järvelä selvittää lentoyhteyksien lainalaisuudet.

Kuka päättää, mitä lentoreittejä Suomen kentille aukeaa?

”Lopullinen päätös on lentoyhtiöiden. Lähtökohtaisestihan lentoyhtiöt avaavat uuden reitin, jos he näkevät koneiden kyytiin tulevan riittävästi matkustajia riittävällä hinnalla,” Järvelä toteaa.

”Lentoyhtiöiden reittikehitysyksiköillä on yleensä lista potentiaalisista reittiavauksista, joille uskotaan löytyvän kysyntää. Finavian tehtävänä on saada Suomeen tai Suomen kautta kulkevat reitit noille listoille ja nousemaan kärkeen,” Järvelä sanoo.

Miten lentoyhtiöt tekevät reittipäätöksiä?

”Periaatteessa kaava on yksinkertainen: oletettujen matkustajien määrä kertaa oletettu hinta, jonka he ovat valmiita maksamaan, miinus kustannukset. Se, miten noihin lukuihin päästään, onkin sitten hieman monimutkaisempaa,” Järvelä kertoo.

Niin lentoyhtiöt itse kuin Finavia ja muut lentokenttätoimijat arvioivat mahdollisten reittiavausten kannattavuutta data-analytiikan valossa. Dataa eri kohteiden ja lentomatkojen kysynnästä kerätään omasta toiminnasta, ja ostetaan kansainvälisiltä buukkausfirmoilta ja lentotietokannoista.

”Analytiikan perusteella näemme tarkalleen, kuinka moni ihminen on lentänyt kuukausittain vaikkapa Göteborgista Shanghaihin, riippumatta vaihtokentästä. Sen pohjalta voimme arvioida, riittäisikö Helsinki-Vantaan kautta kulkevalle uudelle reitille matkustajia.”

Miten lentokenttä voi vaikuttaa uuden reitin avaamiseen?

Lentoyhtiöitä vakuutetaan esittelemällä heille arvioita reittien tuotosta. Prosessi ensimmäisestä tapaamisesta reitin avaamiseen voi kestää vuosia.

”Esittelemme tiedon ja analytiikan pohjalta, miksi uusi yhteys suomalaiselle lentokentälle olisi kannattava. Ehdotamme myös, millaisella koneella ja kuinka usein reittiä kannattaisi lentää,” kertoo Järvelä.

”Meille on tärkeää, että arviomme on päteviä ja lentoyhtiöasiakkaamme todella tekevät kannattavaa liiketoimintaa. Ponnistelumme kohdistuvat aina reitteihin, joiden näemme aidosti kasvattavan matkustusta. Emme halua, että uudet avaukset syövät olemassa olevien asiakkaiden bisnestä.”

Osana uutta reittiavausta Finavia saattaa tehdä lentoyhtiöiden kanssa yhteismarkkinointia kohdemaissa.

”Esimerkiksi uusien Lapin-reittien yhteydessä olemme tukeneet Lapin matkailumainontaa Saksassa.”

Miten Suomen lentoreittikehityksessä on onnistuttu?

Järvelän mukaan lentoyhteydet Suomesta ovat hyvät. Helsinki-Vantaan tarjoamien vaihtoyhteyksien määrä on kasvanut vuosikymmenessä yli 75 prosenttia, ja esimerkiksi suorien Aasian-yhteyksien määrässä Helsinki-Vantaa on koko Euroopan kentistä viides.

Viime vuoden onnistumisiin lukeutuu Qatar Airwaysin aloittama suora reitti Helsingistä Dohaan.

”Taustalla on monen vuoden kommunikointi ja lukuisia tapaamisia Qatar Airwaysin kanssa. Lopulta he avasivat reitin pitkälti meidän analyysimme pohjalta: aluksi päivittäinen lento kapearunkoisella koneella, josta laajennetaan ensi syksynä enemmän matkustajia kuljettavaan laajarunkokoneeseen,” Järvelä selittää.

Viime vuoden onnistumisiin lukeutuu Qatar Airwaysin aloittama suora reitti Helsingistä Dohaan.

Toinen menestystarina on viime vuosien Lapin lentoreittien kehitys, jonka taakse on tehty töitä laajalla rintamalla.

”Se, että Lufthansa aloitti lennot Lappiin vuonna 2015, toi valtavasti näkyvyyttä ja kiihdytti koko Lapin lentoreittien kehitystä. Sen eteen teimme pitkään töitä muun muassa Visit Finlandin, Levin, Ylläksen ja muiden matkailutoimijoiden kanssa,” Järvelä sanoo.

Lue lisäksi uutinen Helsinki-Vantaan lentoyhteyksistä.