Hyppää pääsisältöön

Suomalainen snowhow pitää lentokentät toiminnassa talvellakin

Julkaistu
11.03.2017 klo 07:00
Finavian Pohjois-Suomen aluejohtaja Veli-Pekka Pitkänen kertoo, kuinka lumi ja jää pidetään poissa kiitoteiltä.

Kymmeniä tuhansia turisteja Suomeen lomailemaan tuovat lentokoneet laskeutuvat joka talvi Finavian kentille, ja myös moni talvilajeja harrastava suomalainen lentää Pohjois- tai Itä-Suomeen. Kun lumi peittää maan Pohjois-Suomessa 170-200 päivää vuodessa ja Etelä-Suomessakin lähes kolmasosan vuodesta, kuinka lentokentät selviytyvät vilkkaan liikenteen ja talvisään yhdistelmästä?

Vanha partiolaismotto “aina valmiina” pätee myös talvikunnossapitoon. ”Huolto- ja lennonjohtohenkilöstömme pitää jatkuvasti silmällä sääennusteita. Kun luvassa on lumikuuroja, kutsumme kentälle lisähenkilökuntaa”, sanoo Veli-Pekka Pitkänen, Finavian pohjoinen aluejohtaja. Mitä talvisiin sääolosuhteisiin tulee, Finavialla 27 vuotta työskennellyt Pitkänen on kokenut kaiken.

Joukkovoimaa

“Sen lisäksi, että henkilökuntamme seuraa säätä, kiitoteillämme on herkät sensorit, jotka välittävät ympäri vuorokauden tietoa pienistäkin muutoksista asfaltin lämpötilassa”, Pitkänen kertoo. ”Meitä kiinnostavat erityisesti lämpötilavaihtelut nollan asteen kummallakin puolella, sillä ne ovat lentoliikenteen turvallisuuden kannalta haastavimpia lämpötiloja.”

Kun lunta alkaa sataa, pieni armeija lumiauroja, -linkoja ja lakaisimia poistaa sen mekaanisesti kiitotien pinnalta. Yhden kiitotien puhdistamiseen menee puolisen tuntia. Kunnossapitotyöt suoritetaan yleensä silloin, kun lentoliikenteessä on tauko, mutta mikäli lumikuuro on voimakas ja turvallisuus sitä vaatii, voidaan lentoliikenne keskeyttää huollon ajaksi.

Toisin kuin voisi kuvitella, lämpötila on kentän kunnossapitotiimille suurempi haaste kuin lumen määrä. Kun lämpötila on lähellä nollaa ja lunta on vain ohut kerros, kiitotie on vaarassa jäätyä. Sensorit mittaavat jatkuvasti asfaltin kitkaa, ja lennonjohto yhdessä koneen kapteenin kanssa tekee niiden antamien tietojen perusteella päätöksen laskeutumisesta. ”Näissä olosuhteissa käytämme erilaisia kemiallisia yhdisteitä sulattamaan kiitotien jään”, Pitkänen sanoo.

Maailman parasta osaamista

“Suomalainen snowhow eli talvikunnossapito-osaaminen on parasta maailmassa. Vaikka monessa muussa ankarien talvien maassa, kuten Kanadassa ja Yhdysvalloissa, on meitä pidemmät ilmailuperinteet, kentillemme tulee säännöllisesti heiltä vieraita oppimaan talvihuollon saloja”, Pitkänen kertoo ylpeänä.

Hyvän talvikunnossapidon ansiosta harvempi lento myöhästyy tai perutaan, millä on vaikutuksia paitsi matkasuunnitelmiin, myös maan talouteen. Finavialla ollaan alan huippua myös uusien talvikunnossapitomenetelmien kehittämisessä. ”Sääennusteista ja -sensoreista tulee vuosi vuodelta herkempiä, minkä ansiosta huoltotoimet voidaan ajoittaa entistä paremmin”, Pitkänen päättää.

Tutustu pohjoisen sankareihimme: He pitävät lentoliikenteen pyörimässä talvellakin 

Ihmisiä & Ilmailua