Suomalaisen lentämisen historia: 1920-luku –lentoyhtiö Aero aloittaa

Ihmisiä & Ilmailua
Julkaistu
18.05.2017 - 06:00
1920-luvulla suomalaisen ilmailun kehitystä siivitti eteenpäin ensimmäisen kotimaisen lentoyhtiön perustaminen.

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Finavia julkaisee juttusarjan suomalaisen lentämisen historiasta kymmeneltä vuosikymmeneltä. Toisessa osassa käsitellään 1920-lukua.

1920-luku oli lentämisen historiassa tärkeää kehityksen aikaa, kun ensimmäiset kaupalliset lentoyhtiöt saivat alkunsa. Sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa kaupunkien väliset lentoreitit vakiintuivat – ensi alkuun aluksina käytetiin matkustajakäyttöön muokattuja entisiä sotilaskoneita. Matkustajaliikennettä tärkeämpi osa bisnestä oli kuitenkin lentopostin ja -rahdin kuljettaminen.

Vuosikymmenen suurin sensaatio oli amerikkalaisen postilentäjä Charles Lindberghin Atlantin ylittänyt lento New Yorkista Pariisiin vuonna 1927, joka vauhditti osaltaan lentämisen yleistymistä ympäri maailmaa. 

Suomen ensimmäinen lentoyhtiö Aero saa alkunsa

Myös itsenäinen Suomi oli mukana kaupallisen lentoliikenteen kehityksessä. Suomen ensimmäinen lentoyhtiö Aero, joka nykyisin tunnetaan Finnairina, perustettiin syksyllä 1923, mikä tekee siitä maailman viidenneksi vanhimman lentoyhtiön.

Aeron ensimmäinen lento tehtiin maaliskuussa 1924 Helsingistä Tallinnaan.

Aeron ensimmäinen lento tehtiin maaliskuussa 1924 Helsingistä Tallinnaan Junkers F-13 –lentokoneella. Vaikka kokometalliseen lentokonemalliin mahtui neljä matkustajaa, tuolla ensimmäisellä lennolla kyydissä oli vain 162 kiloa postia. Ensimmäisenä vuotenaan Aero kuljetti kaikkiaan 269 matkustajaa. Lentomatkustus oli 1920-luvulla vielä häviävän pienen eliitin etuoikeus, niin Suomessa kuin maailmalla.

 Alkuvuosina Aeron käyttämät lentokoneet olivat kaikki vesilentokoneita ja lähtivät liikkeelle Katajanokan varsin vaatimattomasta lentosatamasta. Talvella koneisiin asennettiin sukset, jolloin voitiin lentää merijäältä. (Helsinkiin lentävät maakoneet sen sijaan joutuivat laskeutumaan Santahaminan Saharaksi kutsutulle hiekkakentälle aina 30-luvun puoliväliin asti.)

Aeron Junkers-vesitaso tuo matkustajia Katajanokan lentosatamaan vuonna 1924. Kuva: Rosenberg Harald 1924 / Helsingin kaupunginmuseo

Aeron reittilennot suuntautuivat alkuvuosina yksinomaan Tallinnaan ja Tukholmaan; Suomen sisäiset reittilennot alkoivat vasta 1930-luvun lopulla.

Vesitaso, kolme matkustajaa ja kaksi lentäjää kuvattuna 1920-luvun lopulla. Kuva: Foto Roos, Valokuvaaja 1928–1929 / Helsingin kaupunginmuseo

Karhumäen veljekset rakentavat omia koneitaan

1920-luvun suomalaisilmailusta puhuttaessa on mainittava myös Keljon kylältä ponnistaneet ilmailupioneerit Karhumäen veljekset eli Niilo, Valto ja Uuno. Kolmikko rakensi onnistuneesti 1920-luvun aikana neljä täysin omatekoista lentokonetta: Karhu 1, Karhu 2, Karhu 3 ja Tiira. Myöhemmin Karhumäen veljeksillä oli myös Suomessa oma lentokonetehtaansa, ja 1950–60-luvuilla jopa oma, kaupallisia lentoja lentänyt Kar-air lentoyhtiö.

Veljekset Karhumäen suunnittelema ja rakentama Tiira oli kaksipaikkainen ja yksimoottorinen puurakenteinen lentokone, jonka siivet voitiin taittaa säilytyksen helpottamiseksi taaksepäin. Alun perin maalentokoneeksi suunniteltu kone varustettiin kellukkeilla, ja sen ensilento lennettiin 11. heinäkuuta 1929. Kuva: Aarne Pietinen 1929 / Museovirasto – Musketti

Myös 1925 perustettu Ilmapuolustusliitto oli aktiivinen suomalaisen lentotoiminnan ja etenkin ilmavoimien tukija 1920-luvulla. Kuvassa liiton toinen oma lentokone Pilvetär Pihlajasaaren uimarannalla vuonna 1930, valmiina yleisölennätyksiin.

Kaikkien kuvien käyttöoikeudet: CC BY 4.0

Sarjan seuraava osa käsittelee suomalaista ilmailua 1930-luvulla.

Lue sarjan edellinen osa 1910-luvun ilmailusta Suomessa.