Suomalaisen lentämisen historia: 1940-luku – Sotatoimivuodet syrjättävät vesitasot ja kaupallinen matkustaminen käynnistyy

Ihmisiä & Ilmailua
Julkaistu
2.11.2017
Suomen 1940-lukua leimasi ennen kaikkea suursota. Ilmavoimilla oli oma roolinsa itsenäisyyden säilyttämisessä.

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Finavia julkaisee juttusarjan suomalaisen lentämisen historiasta kymmeneltä vuosikymmeneltä. Neljännessä osassa käsitellään 1940-lukua.

Toinen maailmansota muutti lentomatkustamisen täysin. Maalta ilmaan nousevat koneet syrjäyttivät vesitasot ja lentoveneet sekä aloittivat kaupallisen lentomatkustamisen aikakauden.

Lentokenttien sotavuodet

Suomalaiset kamppailivat talvisodassa Neuvostoliittoa vastaan vuosina 1939–1940, mikä vaikutti uusien maalentopaikkojen toimintaan.
Turun Artukaisten lentokenttä toimi tärkeänä tukikohtana Suomen ilmavoimille ja kentältä operoivat esimerkiksi ilmavoimien Fokker-koneet. Sotatoimet keskeyttivät myös Malmin lentokentän harrastustoiminnan, kun Tattarisuolla sijaitseva lentoasema annettiin ilmavoimien käyttöön.
Jatkosodan aikana Malmin lentoasemaa hyödynsivät sekä siviili-ilmailijat että ilmavoimat. Jatkosodan päätyttyä, vuosina 1944–1946 lentoasemaa piti hallussaan liittoutuneiden valvontakomissio, mistä johtuen Suomen matkustajaliikenne tapahtui pääasiassa Hyvinkäältä. Suomalaisten hallintaan Malmin lentoasema palautui vasta vuoden 1946 päätteeksi.

Monimuotoinen lentokalusto

Talvisodan alkaessa Suomen ilmavoimien kalusto ei ollut täysin ajanmukainen, mutta sitä täydennettiin talven kuluessa niin omilla hankinnoilla kuin lahjoituksilla. Yhdysvalloista uuskonehankintana ostettiin muun muassa Brewster-hävittäjiä. Talvisodan aikana Suomi sai konekalustoon ja ilmataisteluihin apua myös vapaaehtoisten joukolta, ja suomalaisten lisäksi taivaalla taisteli esimerkiksi ruotsalaisia, tanskalaisia ja italialaisia lentäjiä. Talvisodan aikana kalusto kasvoi noin sadasta koneesta lähes kolmeen sataan.

Jatkosodan alkaessa suomella oli käytössään jo 550 konetta. Talvisodassa tärkeä hävittäjätyyppi Fokker D.XXI toimi jatkosodassa enemmän tiedustelutehtävissä, mutta oli silti merkittävässä osassa myös ilmataisteluissa. Lentokalustoon kuului myös lukuisia muita konetyyppejä, kuten Saksasta saapuneita Messerschmitt- ja Junkers-koneita, yhdysvaltalaisia Brewster- ja Curtiss-koneita, italialaisia Fiateja, ranskalaisia Morane-Saulnier’ejä sekä brittiläisiä Hawker Hurricane ja Bristol Blenheim -koneita. Kaiken kaikkiaan Suomen ilmavoimien käyttämä kalusto on ollut maailman monipuolisimpia, mikä johtui erityisesti siitä, että koneita haalittiin kaikkialta, mistä vain saatiin.

Toisen maailmansodan jälkeen myös Suomen ilmavoimien lentokonekaluston kokoa rajoitettiin Pariisin rauhansopimuksessa. Ilmavoimien suurimmaksi taistelukonevahvuudeksi rajattiin tuolloin 60 konetta.

Hävittäjä-ässät torjumassa ilmahyökkäyksiä

Talvisodassa Suomen hävittäjien tärkeimmäksi tehtäväksi nousi ilmahyökkäysten torjunta, sillä lentokonekalusto ei ollut tarpeeksi kattava suurten hyökkäysten toteuttamiseen. Jatkosodassa kotialueeseen kohdistuva ilmahyökkäysten uhka oli pienempi, ja etenkin etenemisvaiheessa ilmavoimat pystyivät hyvin tukemaan taistelua. Jatkosodan asemavaiheessa ilmavoimat pääsivät kehittämään erityisesti hävittäjien johtamisjärjestelmää.  

Yhdeksi suomalaisten lentäjien hyvän menestyksen syyksi on ehdotettu eversti Lorentzin ja eversti Magnussonin jo 1930-luvulla aloittamaa ilmataistelutaktiikan kehitystyötä, joka jatkui sotien aikana. Myös lentäjien osumatarkkuutta harjoitettiin paljon ja ohjaajilta vaadittiin hyvää kykyä yhdistää taitolentoliikkeet ilmataisteluliikehdinnäksi.

Ässäksi kutsutaan hävittäjälentäjiä, jotka ovat taisteluissaan saavuttanut vähintään viisi ilmavoittoa. Suomen sotien aikana yhteensä 96 lentäjää lunastivat itselleen tämän tittelin. Suomen menestyksekkäin hävittäjä-ässä Ilmari Juutilainen saavutti yhteensä 94 ilmavoittoa ja kapteeni Hans Wind jopa 75.

Ilmavoimien ponnistelut 1940-luvulla olivat osaltaan takaamassa Suomen miehittämättömyyttä toisen maailmansodan aikana. Sotaa käyneistä Euroopan maista vain Suomi ja Iso-Britannia (ja osittain Neuvostoliitto) säilyivät miehittämättöminä.

Sarjan seuraava osa käsittelee suomalaista ilmailua 1950-luvulla.

Edit: Artikkelia on muokattu ja siinä olleet asiavirheet korjattu 15.11.2017

Lue sarjan edellinen osa Suomalaisen ilmailun vaiheista 1930-luvulla.