Tulevaisuuden lentokone voi olla ikkunaton ja kulkea ilman lentäjää

Kehitys
Julkaistu
08.12.2017 - 10:54
Future_airplane
Matkustajalentokoneita kehitetään tällä hetkellä vauhdilla. Lentokonetekniikan tohtori kertoo, miten ilma-alukset tulevaisuudessa muuttuvat.

Uuden tekniikan käyttöönotto matkustajalentokoneisiin vie aikaa, sillä turvallisuus on ilmailualalla kaikki kaikessa. Tulevaisuudessa tullaan silti lähes varmasti näkemään esimerkiksi ikkunaton ja lentäjätön matkustajakone, joka kulkee huomattavasti nopeammin kuin tämän päivän lentokoneet.

Lentotekniikasta tohtoriksi väitellyt Jussi Aaltonen Tampereen teknillisestä yliopistosta kommentoi matkustajalentokoneiden uusimpia tuulia.

1. Lennolle ilman lentäjää

Ensimmäinen puhtaasti autonominen lento tehtiin jo 90-luvulla, ja niitä lennetään jatkuvasti eri puolilla maailmaa. Matkustajalennoista ei kuitenkaan vielä ole kyse.

”Teknisesti matkustajakoneita voitaisiin lentää ilman lentäjää, mutta kehitystä jarruttavat sekä ilmailulainsäädäntö että psykologiset seikat. Väittäisin, että olemme 2030-luvun paremmalla puolella, kun yhteiskunta on valmis tällaiseen uudistukseen”, Aaltonen sanoo.

Hän vertaa ilmailua raideliikenteeseen, jossa ilman kuljettajaa kulkevat junat ja metrot tulivat käyttöön ensi kertaa vasta parikymmentä vuotta sen jälkeen, kun se olisi ollut teknisesti mahdollista.

Suurin hyöty ilman lentäjää kulkevissa lennoissa ei liity Aaltosen mukaan työvoimakustannusten säästöihin vaan turvallisuuteen: oikein suunniteltu kone ei tee inhimillistä virhettä. Uusimmissa matkustajakoneissa automatiikka hoitaa jo nyt suuren osan rutiininomaisista tehtävistä.

”Inhimillisen erehdyksen vaara on aina olemassa, ja esimerkiksi Keski-Euroopan ja Yhdysvaltojen ilmatilassa on tällä hetkellä melkoinen ruuhka. Lentoliikenteessä onnettomuuksia sattuu, vaikkakin suurin osa niistä on läheltä piti -tilanteita.”

2. Atlantin yli puolessa tunnissa

Kanadalainen insinööri Charles Bombardier on kehitellyt Skreemr-nimistä yliäänikonetta, joka pystyisi ylittämään Atlantin valtameren vain noin puolessa tunnissa. Saman miehen tuoreempi idea on vieläkin nopeampi: Antipode-kone lentäisi kantorakettien avulla Lontoosta New Yorkiin vain 11 minuutissa.

Yliäänikone tarkoittaa ääntä nopeammin lentävää konetta. Äänen nopeus on merenpinnan tasolla hieman yli 1200 kilometriä tunnissa ja putoaa lentokorkeuden kasvaessa. Maailmassa on ollut kaksi kaupallisessa matkustajakäytössä ollutta yliäänistä matkustajakonetta: Concorde ja Tupolev Tu-144.

”Lentonopeutta on haluttu kasvattaa jo pitkään, ja ääntä nopeampia hävittäjiä on kehitetty 50-luvulta lähtien. Nopeuden kasvattamista hillitsee kuitenkin taloudellisuus. Nopeasti lentäminen on huomattavan kallista, sillä polttoainetta kuluu paljon. Siihen ei ole löydetty ratkaisua”, Aaltonen sanoo.

Yliäänikoneiden toinen ongelma liittyy meluun, sillä kone aiheuttaa pamauksen äänivallin rikkoessaan. Tätäkin asiaa yritetään kehittää.

3. Kone ilman ikkunoita

Tulevaisuuden lentokoneessa ei välttämättä ole ikkunoita, vaan ikkunat ja sisäverhoilulevyt voidaan mahdollisesti korvata näytöillä. Niille voidaan heijastaa esimerkiksi ulkopuolella näkyvää maisemaa. Muutoksella rungosta saataisiin kevyempi, jolloin kone kuluttaisi vähemmän polttoainetta.

”Näytöillä päästäisiin eroon ikkunoista, jotka ovat kalliita toteuttaa ja joiden kuntoa on valvottava. Tämä muutos saattaa olla edessä hyvinkin pian, sillä näyttöjen teknologia kehittyy juuri nyt huimaa vauhtia.”

4. Sähköllä ilmaan

Lyhyiden lentojen lentämistä sähkön avulla kehitetään parhaillaan vauhdilla. Harrastelijailmailussa sähköiset pienkoneet ovat jo lähes arkipäivää, mutta liikennelentämiseen niitä vielä työstetään. Sähkölentokoneiden etuna on päästöttömyys paikallisesti ja pienemmät meluhaitat.

”Kehitystä hidastaa se, että akut ovat edelleen liian painavia. Niiden kehitys on tosin myös tällä hetkellä kovassa vauhdissa.”

5. Lentokilometrejä ydinvoimalla?

Espanjalainen Oscar Viñals on suunnitellut The Flash Falcon -koneen, jonka voimanlähteenä olisi ydinvoima. Koneessa olisi oma fuusioreaktori, joka tuottaisi energiaa kuuteen sähkömoottoriin. Vasta idea-asteella oleva kone voisi laskelmien mukaan saavuttaa jopa 3680 kilometrin tuntivauhdin, jolla pääsisi Lontoosta New Yorkiin 2,5 tunnissa.

Ydinvoimalla kulkevia lentokoneita on testattu 50-luvulta asti, jolloin niiden toimintaa kehiteltiin Neuvostoliitossa ja Yhdysvalloissa.

”Silloin maailma oli henkisesti valmis hyväksymään ydinvoimalla kulkevan koneen, muttei vielä teknisesti. Nyt kun tähän oltaisiin teknisesti valmiita, ei taideta olla enää henkisesti. Enää tuskin yhtä vahvasti halutaan säteilyn lähteitä taivaalle. Mikäli tämä toteutuu, menee siihen ehkä noin parisataa vuotta”, Aaltonen arvelee.

Katso, millainen on maailman suurin matkustajakone Airbus A380 -jumbojetti
Lue huippuasiantuntijan haastettelu loputtomista kiitoteista