Biometrinen tarkastus vapauttaa – enemmän aikaa oleelliseen

Kehitys Matkustus
Julkaistu
29.05.2018 - 09:24
Helsinki_Airport_face_recognition_1
Digitaalisuus tuo lisää aikaa ja sujuvuutta asiakaspalveluun, sanoo Finavian operaatioiden digikehityksen päällikkö Matti Lehto.

- Digitaalisuus tuo uusia mahdollisuuksia myös lentoasemahenkilöstölle. Kun osa matkustajista liikkuu digitaalisten palvelujen siivittämänä lentoasemalla lähes ”itsestään”, jää henkilökunnalle enemmän aikaa huomioida niitä, jotka apua ja huomiota tarvitsevat, operaatioiden digikehityksen päällikkö Matti Lehto sanoo.

Lehto näkee digitaalisuuden ennen kaikkea mahdollisuutena parantaa asiakaspalvelua.

- Digitalisointi tarjoaa uusia työkaluja sujuvampaan työskentelyyn ja helpottaa siten sekä työntekijöiden että matkustajien arkea.

Tavoitteena on, että kun matkustajamäärät lentoasemilla kasvavat, voidaan nykyisellä kapasiteetilla hoitaa yhä isompia matkustajavolyymejä.

- Päämääränä ovat sujuvuus ja väljyys. Ne saavutetaan, kun matkustajat läpäisevät eri tarkistuspisteet terminaalissa nopeammin.

Kasvojentunnistus tulossa lentoasemille

Digitaalisuus alkaa näkyä päivittäisessä lentoaseman toiminnassa lähivuosina. Tavoitteena on, että matkustajien biometrinen tunnistus olisi käytössä Helsinki-Vantaalla vuonna 2021. Myös muiden lentoasemien osalta biometrian käyttöönottoa tulee tutkia.  

- Valmistelemme yhdessä Finnairin kanssa kasvojen tunnistamiseen perustuvan järjestelmän käyttöönottoa. Myös Rajavartiolaitos ja Tulli ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa osallistua uuden järjestelmän suunnitteluun.

Vaikka Finnair on alkuvaiheessa Finavian tärkein pilottikumppani, järjestelmää tehdään koko lentoasemayhteisölle. Sen on tarkoitus hyödyttää kaikkia kentällä toimivia tahoja sekä lentomatkustajia.

- Matkustajan kannalta palveluun liittyminen on vapaaehtoista, ja siitä saa myös koska tahansa irtisanoutua, Lehto korostaa.

Pilotista tietoa

Helsinki-Vantaan yhdellä check-in-tiskillä on jo vuoden 2017 toteutettu vapaaehtoisten matkustajien kanssa pilotti, jossa kamera tunnisti ihmisiä vertaamalla kasvoja matkustajien itse ottamiin selfie-kuviin. Finnairin check-in-virkailija seurasi tunnistuksen pohjalta saatavia nimitietoja erilliseltä tabletilta.

Finnair_face_recognition_pilot

- Rekisteröityneistä 95 % saatiin tunnistettua kasvojen avulla eli tulokset olivat lupaavia. Tunnistamistilannetta on kuitenkin vielä tarkennettava ja rajattava, jotta vältytään vääriltä tunnistuksilta. Tunnistettavia tulee rajata esimerkiksi lentojen mukaan niin, että järjestelmä osaisi poimia matkustajista vain ne, jotka ovat lähdössä lennolle juuri sinä päivänä, Lehto pohtii.

Pilotin yhteydessä mitattiin palvelukokemusta. Peräti 100 % osallistuneista piti järjestelmää hyvänä. Myös Finnairin väki näki kasvojentunnistuksen aikaa säästävänä palveluna, joka vähentäisi manuaalista työtä ja vapauttaisi aikaa asiakaspalveluun. Pilotissa ei vielä integroiduttu Finnairin lähtöselvitysjärjestelmään.

Tulokset ovat samansuuntaisia kuin IATAn monikansallisessa tutkimuksessa.

- Siinä 10 675 vastaajasta 82 % sanoi haluavansa käyttää passin sisältävää digitaalista älypuhelinsovellusta niin monissa matkustuspalveluissa kuin mahdollista, aina matkan varaamisesta liikkumiseen lentoasemalla. Tutkituista 64 % piti biometrista tunnistusjärjestelmää toivottavana ratkaisuna.

Oulustako pilotti?

Finavialla biometrista tunnistusta kohti edetään keräämällä seuraavaksi aidon kokemuspolun antamaa tietoa. Testiksi kaavaillaan vuodelle 2019 yhteyttä kahden lentoaseman välille.

- Esimerkiksi Helsinki-Oulu-väli olisi sopiva. Pohjoisen lentoasemilla olisi kova tarve, mutta pilottiin sopivat paremmin esimerkiksi Oulun, Turun tai Tampere-Pirkkalan kaltaiset lentoasemat, jolla asioi paljon matkustavia ja teknologiaan ylipäätään tottuneita bisnesmatkustajia.

Lue lisää biometrisesta tunnistuksesta ja siitä, miten se vaikuttaa asiakaskokemukseen tulevaisuudessa