Kotoa hotellille yhdellä lipulla? Näin matkustajat hyötyisivät toimivista matkaketjuista

Kehitys
Julkaistu
01.03.2018 - 09:00
Matkaketju
Tulevaisuudessa matkailija saattaa ostaa koko matkansa kotiovelta kohteeseen yhdestä palvelusta. Asiantuntija kertoo, mitä hyötyä matkaketjuista on tavalliselle lentomatkustajalle, ja missä niiden kehityksessä mennään juuri nyt.

Mitäpä jos erillisen junamatkan, lentolipun ja taksikyydin sijasta voisit maksaa matkan kotiovelta suoraan kohdekaupungin hotellille kätevästi yhden ainoan mobiilipalvelun kautta?  

Tämä ajatus – toimiva matkaketju – on liikennealan tulevaisuutta koskevan keskustelun ytimessä. Eri liikenne- ja matkailupalvelujen tarjoajat kehittävät yhdessä ratkaisuja, joilla ihmisten liikkumista voisi helpottaa.  

Liikenne- ja viestintäministeriön markkinayksikön johtaja Laura Eiro kertoo, missä matkaketjujen kehityksessä mennään juuri nyt, ja miten ne voivat helpottaa lentomatkailijoiden elämää.  

Mitä matkaketjuilla tarkoitetaan yksinkertaistettuna?  

– Matkaketjuilla tarkoitetaan eri kulkumuotoja sisältäviä liikennepalveluja, joiden avulla matkustaja pääsee ovelta ovelle yhdellä lipulla. Matkaketjut ovat ns. liikenne palveluna –ajattelun (Mobility as a Service, MaaS) ytimessä. Olennaista on käytön helppous: koko matkaketjun varaus, maksaminen ja tiedonsaanti matkaan liittyen tapahtuu yhden luukun periaatteella, entistä enemmän mobiilialustojen kautta, Eiro sanoo. 

Mitä hyötyä matkaketjuista on tavalliselle lentomatkustajalle?   

– Lentomatkustaja hyötyy matkaketjuista kahdella tavalla. Ensinnäkin tehokkaan matkaketjun avulla matkustaja pääsee kohteestaan lentokentälle ja lentokentältä kotiin sujuvasti. Toisaalta matkaketjut voidaan käsittää myös isompana kokonaisuutena, joissa matkustaja ostaa lentomatkan sisältävän matkaketjun kotiovelta matkakohteeseen ja toisin päin, Eiro kertoo.  

– Matkustajan ei siis tarvitse miettiä usean eri lipun hankkimista, ja voidaan puhua myös rahallisista säästöistä, kun hän ei tarvitse omaa autoa tai koko matkaa ei kuljeta taksilla. Matkustajaliikenteen lisäksi matkaketjuihin voidaan lisätä myös muita palveluita, kuten matkatavaroiden sisään kirjaaminen ja siirtäminen jo ennen lentokentälle pääsyä.   

Missä matkaketjujen kehityksessä mennään juuri nyt? Milloin yhdestä palvelusta ostettava ovelta ovelle -matkustaminen on mahdollista?  

– Periaatteessa Suomessa ovelta ovelle -palvelu on jo mahdollista, ja MaaS-operaattorit ovat aloittaneet jo toimintansa. Kansainvälisellä tasolla esimerkiksi Wien ja Berliini ovat erittäin pitkällä matkaketjujen mahdollistamisessa. Toistaiseksi palvelut ovat vielä alueellisia. Globaalien matkaketjujen luomisessa ei kuitenkaan ole teknisiä esteitä, joten hyppy esimerkiksi Euroopan sisäisiin matkaketjuihin voi tapahtua nopeasti, Eiro sanoo.   

Miten matkaketjujen syntyä edistetään tällä hetkellä?  

– Liikenne- ja viestintäministeriö edistää matkaketjujen toimivuutta ja kehittymistä ensisijaisesti liikennepalvelulain kautta. Lain ensimmäinen osa on hyväksytty eduskunnassa ja toinen osa annettiin eduskunnan käsiteltäväksi viime syksynä. Kun laki on säädetty, varmistamme ja valvomme että liikennesektori kehittyy lain hengen mukaisesti. 

– Ministeriö edistää aktiivisesti myös maiden rajat ylittävien matkaketjujen kehittämistä ja mahdollistamista. Tämä edellyttää mm. liikennesektorin lainsäädännön yhtenäistämistä yli maarajojen ja tiettyjen matkaketjujen vastuukysymysten selkiytymistä. Esimerkiksi lippu- ja maksujärjestelmien on toimittava yhteen eri maiden välillä, mikä vaatii, että EU-lainsäädäntö ei aseta rajoitteita datan liikkuvuudelle, rajapintojen avaamiselle tai MaaS-operaattoreiden rajat ylittävälle toiminnalle, Eiro kertoo.  

Mitkä ovat matkaketjujen suurimmat haasteet?  

– Suurimmat haasteet kohdistuvat varmasti rajat ylittävien matkaketjujen ja etenkin MaaS:n roamingin edistämiseen. Markkinoiden on oltava kunnossa, jotta yksityiset toimijat voivat kehittää parempia palveluita. Matkaketjujen kehittyminen edellyttää myös liikennealan toimijoiden halukkuutta tehdä yhteistyötä uudella tavalla, jotta ne voidaan toteuttaa asiakaslähtöisesti, Eiro sanoo.  

Lue lisää: Suomen liikenneala on murroksessa