Skip navigation

Lentäjä kertoo: Miksi lentokone laskeutuu joskus töyssyisesti?

Artikkeli julkaistu
17.01.2019 klo 09:00
Tapio Siivola tubettava lentokapteeni
Lentokoneen jämäkälle laskeutumiselle on usein perusteltu syy, Youtube-kanavastaan tunnettu lentäjä Tapio Siivola eli Tapio on the Move kertoo.

Lentokoneen laskeutuminen kentän pintaan voi sujua pehmeästi tai pomppien. Onko töyssyisiltä tuntuvissa laskuissa kyse sääolosuhteista, lentäjän taidoista vai jostain muusta? Lentäjä Tapio Siivola selvitti jämäkän laskeutumisen syitä.

1. Jämäkkä laskeutuminen voi olla turvallisempi

– Matkustajat ajattelevat usein, että onnistunut laskeutuminen on mahdollisimman pehmeä. Lentäjä voi kuitenkin tehdä tietoisesti jämäkän laskun, koska se on turvallisempaa, Siivola kertoo.

– Pehmeä lasku menee helpommin pitkäksi: jos lentokone vajoaa liian hitaasti kohti kentän pintaa, se liukuu tarpeettoman pitkälle ennen kuin renkaat ottavat kiinni maahan. Tällöin jarrutusmatkaa jää vähemmän. Lentäjillä on tähän liittyen sanonta, että maailmassa ei ole mitään niin turhaa asiaa kuin laskeutuvan lentokoneen takana oleva kiitotie. Monien lentäjien mielestä jämäkkä lasku onkin yksinkertaisesti paras, Siivola toteaa.

2. Tietyt kiitotiet vaativat jämäkän laskun

– Jos kiitotie on lyhyt, lentokone täytyy saada aikaisin maahan, jotta jarrutusmatkaa jää tarpeeksi. Esimerkiksi Lontoon Cityn kentällä kiitotie on lyhyt, vain 1300 metriä, kun esimerkiksi Helsinki-Vantaan kaikki kolme kiitotietä ovat noin kolmen kilometrin pituisia. Jarrutusmatkan kannalta on hurja ero siinä, kuinka aikaisin renkaat saa iskettyä maahan.

– Hyvin harva kiitotie on täysin tasainen. Loivastikin alamäkeen viettävällä kiitotiellä kone on syytä saada napakasti kenttään, jotta lasku ei mene pitkäksi. Ylämäkeen viettävällä kiitotiellä on puolestaan vaikea tehdä pehmeää laskeutumista, koska nouseva maa tulee nopeasti vastaan, kertoo Siivola.

3. Keliolot voivat tehdä kiitotiestä liukkaan

– Kiitotie voi olla liukas esimerkiksi sateesta, sohjosta, lumesta tai jäästä johtuen. Tällöin jämäkkä laskeutuminen on turvallisin. Joillakin lentokentillä laskeutumisalueen pintaan on voinut kertyä lentokoneiden renkaista irtoavaa kumia. Esimerkiksi kesäisen sadekuuron jälkeen tällainen kiitotie on erittäin liukas, Siivola selittää.

4. Huono näkyvyys haastaa

– Lentäjien koulutuksessa puhutaan paljon black hole -efektistä: mitä huonompi näkyvyys on pimeyden tai sumun takia, sitä haastavampaa silmien ja aivojen on arvioida lentokorkeutta laskeutumisen loppuvaiheessa.

– Jos lentäjä on esimerkiksi tottunut lentämään tietyn levyiselle kiitotielle, lentokorkeus voi tuntua todellista suuremmalla, kun kiitotie onkin kapeampi. Tällöin laskeutuminen voi tuntua tömähdyksenä, Siivola avaa.

5. Tuulenpuuskat tuntuvat laskeutuessa

– Etenkin puuskainen tuuli voi yllättää. Jos tuuli laantuu juuri, kun kone on laskeutumassa, matkustaja voi tuntea tömähdyksen renkaiden osuessa kiitotielle. Tähän ei tarvita mitään holtitonta pudotusta, vaan tuulen äkkinäiset muutokset tuntuvat vielä 1–3 metrin korkeudelta laskeuduttaessa, Siivola sanoo.

6. Jokainen laskeutuminen on käsityötä

– Laskeutuminen on yksi lentämisen haastavimpia osuuksia, mielestäni haastavampaa kuin lentoonlähtö. Muutamassa minuutissa vaaditaan lentäjältä paljon eri asioiden osaamista, rautaista keskittymistä sekä silmien, käsien ja jalkojen koordinaatiota. Laskeutumisessa oikea ja vasen käsi sekä jalat tekevät kaikki omaa hommaansa.

– Lentonopeus ei saa olla liian hidas eikä liian nopea, ja vajoamisnopeus pitää saada juuri ennen kiitotietä hidastumaan. Kokeneella lentäjällä on takana jopa tuhansia laskeutumisia, mutta jokainen niistä on erilainen. Joskus renkaat voivat tömähtää kenttään kovemmin kuin oli tarkoitus, Siivola toteaa.

Tubettava lentokapteeni paljastaa ilmailufaktoja kulissien takaa.

Tapio on the Move Youtubessa: https://www.youtube.com/channel/UCOjVsXnAU613BJdBIEqzbdg/featured

Ihmisiä & Ilmailua