Hyppää pääsisältöön

Pandat Lumi ja Pyry saapuvat Suomeen torstaina! Näin Helsinki-Vantaa valmistautuu pandaparin vastaanottoon

Julkaistu
16.01.2018 klo 09:00
Pandat
Ähtärin eläintarhaan 15 vuodeksi asettuva pandapariskunta kulkee Helsinki-Vantaan läpi torstai-aamuna.

Suomi – ja siinä sivussa Helsinki-Vantaan lentoasema – vastaanottaa torstaina 18.1. aivan erityiset valtiovieraat: jättiläispandapariskunta Jin BaoBaon ja Hua Baon.

Kolmevuotias naaras- ja nelivuotias urospanda, jotka saivat suomenkielisiksi nimikseen Pyry ja Lumi, saapuvat Ähtärin eläintarhaan 15 vuoden vuokralle. Pandat matkaava DHL:n rahtilentokoneella Kiinan Chengdusta Helsinki-Vantaalle, josta ne jatkavat kuorma-autokuljetuksella kohti Ähtäriä. Pandoja kuljettavan koneen on määrä saapua Helsinki-Vantaalle torstai-aamupäivällä.

Keräsimme kokoon muutamia faktoja pandojen saapumisesta ja siihen liittyvästä ”pandadiplomatiasta”:

1.      Pandojen vuokraaminen on valtiotason sopimus – ”kaksi uutta Kiinan lähettilästä” Suomessa

Pandojen saaminen vuokralle ei ole itsestäänselvyys: harvinainen isopanda eli Ailuropoda melanoleuca on Kiinan valtiolle symbolinen eläin, jota on Kiinan ulkopuolella lainassa vain neljässätoista maassa. Sopimus vuokraamisesta tehdään valtiotasolla.

Niin sanotulla pandadiplomatialla viitataan Kiinan tapaan käyttää karhuja ”pehmeän vallan” välineenä: pandoja annetaan vuokralle vain sellaisiin maihin, joiden kanssa Kiinalla on – tai joihin se haluaa luoda – lämpimät välit. Pyryn ja Lumin saapuminen Ähtäriin onkin eräänlainen suosionosoitus Kiinalta Suomelle.

”Kuulin Kiinan suurlähettilään todenneen, että nyt Kiinalla on Suomessa kolme lähettilästä – hänen lisäkseen nämä kaksi pandaa”, toteaa Finavian Pasi Laurinen, joka vastaa VIP-terminaalin järjestelyistä pandojen saapumispäivänä.

2.      Lentoasemalle pandakone on melkein kuin tavallinen rahtikuljetus 

Pandojen matkasta lentoaseman läpi halutaan tehdä mahdollisimman mutkaton.

”Lentoaseman kannalta tilanteessa ei sinänsä teknisesti ole mitään ihmeellistä: rahtikone tuo eläinkuljetuksen”, toteaa Helsinki-Vantaan apulaisjohtaja Heini Noronen-Juhola. ”Samalla on kuitenkin aivan ainutlaatuista, että Suomeen saadaan pandoja: diplomaattiset suhteet ja lehdistön kiinnostus tekevät tilanteesta erityisen. Haluamme tehdä kaiken paremmin kuin täydellisesti.”

Rahtifirma DHL:n lisäksi pandojen vastaanotosta kentällä huolehtii maahuolintayhtiö Swissport Cargo. Kenttälogistiikka onkin suunniteltu huolellisesti yhteistyössä Finavian, DHL:n, Swissport Cargon, Ähtärin eläintarhan ja Kiinan edustajien kesken. Olennaista on muun muassa, että pandojen lentokone ja jatkokuljetukseen varattu kuorma-auto saadaan pysäköityä sopivasti VIP-terminaalin läheisyyteen, ja että liikkuminen on eläimille mahdollisimman nopeaa ja mukavaa.

Laskeutumisen jälkeen rajaeläinlääkäri tekee pandoille terveystarkastuksen – kuten kaikille EU:n ulkopuolisista maista saapuville eläimille – ja varmistaa, että eläimillä on lentomatkan jälkeen kaikki hyvin.

Finavia on varannut VIP President -terminaaliin tilaa myös lehdistölle, joka pääsee kuvaamaan kuljetuslaatikoissa matkaavia pandoja. Paikalla on myös kutsuvieraita sekä Kiinan suurlähettiläs Chen Li seurueineen ja Suomen puolelta maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.      

3.      Pandat lentävät tuttujen hoitajien kanssa – eväinä 100 kiloa bambua

Pandojen kanssa Suomesta Kiinaan matkustavat Ähtärin eläintarhan pandahoitaja Anna Palmroth ja eläinlääkäri Heini Niinimäki, intendentti Mauno Seppäkoski sekä kiinalainen eläinhoitaja ja eläinlääkäri.

Palmroth, josta tulee Pyryn ja Lumin päähoitaja Ähtärissä, on viettänyt jo useita viikkoja Kiinassa pandojen seurassa luomassa suhdetta uusiin pörröisiin hoidokkeihinsa.

”Ne ovat aivan ihania, valloittavia ja leikkisiä eläimiä”, kertoo Palmroth. ”Hyvin erilaisia persoonia myös – uros on aktiivisempi ja naaras rauhallisempi. Tänä aamuna niillä oli esimerkiksi tosi hauskaa, kun yöllä oli satanut lunta, ja ne pääsivät aamulla peuhaamaan hangessa.”  

Palmroth on jo valmistellut Pyryä ja Lumia matkaan sekä uuteen elämään Suomessa. 

”Ruokin niitä, leikitän ja koulutan, jotta ne tottuvat siirtymisiin, terveystarkastuksiin ja muihin tavallisiin toimenpiteisiin – ja minuun hoitajana. Nyt olemme esimerkiksi totuttaneet niitä kuljetuslaatikoihin, joissa ne matkustavat Suomeen”, Palmroth kertoo. ”Panda palkitaan laatikkoon menemisestä ruoalla ja rapsutuksilla.”

Positiivisen vahvistamisen kautta pandat tulevat tutuiksi laatikoiden kanssa, eivätkä stressaa niissä oloa matkan aikana. Pyryä ja Lumia ei nukuteta matkan ajaksi, vaan ne saavat vapaasti makoilla, syödä ja nukkua. Eläinten hyvinvointia tarkkaillaan tiiviisti matkan aikana.

”Panda on lajikäytökseltään sopeutuvainen eläin, eikä siksi yleensä ahdistu suuresti matkoista”, kertoo villieläinkuljetuksia paljon tehnyt Seppäkoski. ”Se ei hötkyile, vaan mutustelee bambua ja odottaa rauhallisesti seuraavaa tapahtumaa, johon edetään.”  

Eväiksi Pyrylle ja Lumille on varattu lento- ja ajomatkan ajaksi jopa 100 kiloa bambua sekä muun muassa maissista ja soijasta tehtyjä pandakakkuja.

4.      Pyryä ja Lumia odottaa oma pandatalo – toiveena poikaset ehkä jo parin vuoden päästä

Ähtäriin saapumisen jälkeen pandat ovat noin kuukauden ajan karanteenissa, ja yleisö pääsee näkemään ne todennäköisesti aikaisintaan helmikuun loppupuolella.

Pandat siirtyvät asumaan omaan pandataloonsa: molemmille on varattu vajaat parisataa neliötä asumistilaa sekä noin 4 000 neliömetrin ulkotarha. Olosuhteet Ähtärissä vastaavat pitkälti isopandan luonnollista ympäristöä.

”Pandoille on rakennettu mahdollisimman paljon Himalajan vuoristoa muistuttava ympäristö, jossa virtaa pieni puro, kasvaa käpypalmuja ja liivioita. Ulkotilassa on mäntyjä, kiveä, nurmikkoa, kiipeilylavoja sekä iso vesijärjestelmä”, Seppäkoski kertoo.

”Kiinalaiset totesivat vierailullaan, että pandatalo on yksi hienoimpia heidän näkemiään Kiinan ulkopuolella”, Palmroth toteaa.

Ähtäriä on pidetty pandoille ilmastollisesti ihanteellisena – kylmät ja lumiset talvet ovat pandojen synnyinseuduilla tavallisia. Toiveena on, että Ähtärissä pandat pystyisivät myös lisääntymään. Mahdolliset poikaset palautetaan Kiinaan, ja ne osallistuvat lajin luontoonpalautusprojektiin. Pyry ja Lumi ovatkin osa Kiinan laajempaa pandojen suojeluohjelmaa: valtaosa Kiinaan maksetusta vuokrasummasta ohjataan isopandan suojelutyöhön.

Lisääntymisen onnistuminen ei kuitenkaan ole vielä varmaa. Pääasiassa Pyry ja Lumi tulevat viettämään aikaa erillään, omissa tiloissaan, sillä Panda on luonteeltaan yksineläjä, lukuun ottamatta naaraan lyhyttä kiima-aikaa, joka on tyypillisesti vain kerran vuodessa 24–48 tunnin ajan.

3-vuotiaan Lumin uskotaan tulevan sukukypsään ikään muutaman vuoden sisällä, minkä jälkeen jäädään jännityksellä seuraamaan saavatko Pyry ja Lumi aikaan pikkupandoja.

 

Kuva: Jukka Salo

Ihmisiä & Ilmailua