Ohita navigaatio

Konenäön avulla voidaan tehostaa lentokentän toimintoja

Artikkeli julkaistu
11.05.2019 klo 09:00
Helsinki-Vantaa lentoaseman eteläsiipi ulkoa päin.
Vastuullisuus
Lentokenttä pyörii ympäri vuorokauden ja tehokas toiminta vaatii jatkuvaa kehittämistä. Konenäön mahdollisuuksia on selvitetty Finavian lentoasemilla esimerkiksi lentokoneiden kääntöprosessien tehostamisessa ja kasvojentunnistuksessa.

Konenäkö on kamerakuvaukseen ja automaattiseen kuvan tulkitsemiseen perustuva järjestelmä. Konenäkö voi havainnoida ympäristöä jatkuvasti eikä sen huomio herpaannu kuten ihmisellä. Kone tulkkaa kuvaa hyödynnettäväksi dataksi. Näin saadaan tarkkaa tietoa, jota muuten ei saataisi tai jota ihmisvoimin ei olisi järkevää tuottaa.

Konenäön avulla voidaan tuottaa liiketoiminnalle merkityksellistä dataa. Myös ihminen voisi hankkia näitä tietoja, mutta kone tekee sen tehokkaammin ja väsymättä, kertoo Finavian Head of Data Tommi Vihervaara.

Konenäköä kokeillaan lentokoneiden kääntöaikojen nopeuttamiseksi

Toistaiseksi konenäköä ei vielä hyödynnetä aktiivisesti Finavian lentoasemilla. Käyttösovelluksia suunnitellaan ja käytännön kokeilujakin on tehty. Hyvä esimerkki konenäköön liittyvistä kokeiluista on lentokoneen kääntöprosessin analysointi.

Kone laskeutuu, menee portille ja matkustajat poistuvat. Tämän jälkeen tapahtuu monenlaista: kone siivotaan, tankataan ja sinne tuodaan ruokatoimituksia. Sitten otetaan uudet matkustajat sisään. Tämän prosessin edetessä konenäkö voi kuvata jatkuvasti parkkipaikkaa ja analysoida automaattisesti sitä, kuinka kauan kussakin vaiheessa kestää. Näin voidaan mitata koko prosessia ja tehostaa sitten omaa toimintaa saadun informaation perusteella, Vihervaara kertoo.

Konenäköä on testattu myös biometrisessa kasvojen tunnistuksessa. Ajatuksena on, että tarkastuksista voisi tulevaisuudessa päästä läpi ilman matkustusasiakirjoja. Tämän kehitystyö vaatii kuitenkin aikaa, koska asiaan liittyy paljon säännöksiä ja lainsäädäntöä.

Järkevät käyttökohteet haussa

Myös käytännön testauksia todellisessa ympäristössä on tehty, mutta vielä on pitkä matka siihen, että konenäkö olisi oikeassa käytössä. Teknologia ei myöskään välttämättä taivu mihin tahansa tilanteisiin.

– Ihminen tarkkailee ympäristöä, ja kone voi tietyllä tasolla tehdä saman. Se sopii selkeän ympäristön visuaaliseen havainnointiin ja toistuviin prosesseihin, kuten vaikkapa analysoimaan matkustajien kulkusuuntia. Konenäkö ei kuitenkaan välttämättä sovi kaoottiseen ja vaihtelevaan ympäristöön, Vihervaara kertoo.

Tärkeintä on löytää kohteet, joissa konenäöstä on aitoa hyötyä.

– Kokeilemme asioita ensin maltillisessa mittakaavassa. Sen pohjalta arvioimme mahdollisia liiketoimintahyötyjä. Jos uusi teknologia osoittautuu tarpeelliseksi, lähdemme laajentamaan käyttökohteita, Vihervaara kuvailee.

Lue lisää tekoälyn käytöstä lentoasemalla.