Skip navigation

Puheenvuoro: Lentämisen tulevaisuus taataan kansainvälisillä päästöratkaisuilla

Artikkeli julkaistu
09.01.2019 klo 09:51
Kimmo Mäki
Ilmastonmuutos on globaali uhka, joka edellyttää muutoksia kaikessa ihmisen toiminnassa – myös lentoliikenteessä. Päästöjen vähentämisessä ja kompensoinnissa lentoalan kansainvälinen CORSIA-järjestelmä näyttää esimerkkiä muille, Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki kirjoittaa.

Ruotsissa otettiin huhtikuussa 2018 käyttöön lentovero, jota jokainen lentomatkustaja maksaa lippunsa hinnassa. Joulukuussa tehtiin kuitenkin täyskäännös: lentoveron kerääminen loppuu jo heinäkuussa.

Ruotsin esimerkki osoittaa, että lentoveron pohtimisen sijaan katseet olisi meilläkin syytä kääntää siihen, miten lentomatkustamisesta voitaisiin kokonaisuudessaan tehdä entistä vastuullisempaa.

Ilmastonmuutos on suuri globaali uhka, joka edellyttää muutoksia kaikessa ihmisen toiminnassa – myös lentoliikenteessä, jonka osuus maailman kasvihuonepäästöistä on noin 2–3 prosenttia.

Huomion tulisi nyt olla kansainvälisissä ratkaisuissa, joilla on merkittävää vaikutusta koko toimialan päästöihin.

Lyhyemmillä matkoilla lentämisen korvaaminen on järkevää

Lentämisen ympäristötehokkuus on kasvanut tällä vuosituhannella huikeasti. Uusin lentokalusto on jatkuvasti aiempaa tehokkaampaa. Tällä hetkellä yksi lentomatkustaja kuluttaa keskimäärin kolme litraa polttoainetta sataa matkakilometriä kohden, vähemmän kuin automatkustaja.

Tulevina vuosina lentopolttoaineiden käyttö tulee edelleen tehostumaan, ja tulevina vuosikymmenininä hybridikoneet ja jopa sähkölentokoneet tulevat olemaan vaihtoehto lyhyillä reiteillä.

Ennen kuin teknologinen kehitys on tässä vaiheessa, lentojen päästökompensaatioita tulee tehostaa ja uusiutuvien polttoaineiden käyttöä edistää.

Siellä, missä se on järkevästi mahdollista, lentämistä kannattaa korvata raideliikenteellä. Siellä, missä lentäminen on ainoa vaihtoehto, päästöjä tulee vähentää ja kompensoida.

Suomi on pitkien välimatkojen maa, mutta lyhyillä reiteillä lentämiselle on meilläkin vaihtoehtoja. Mikäli pääjunarata kulkisi Helsinki-Vantaan kautta, Väli-Suomen paikkakunnilta olisi vaivattomampaa kulkea junalla Helsinki-Vantaalle ja jatkaa sieltä matkaa lentäen maailmalle. Näin kansainvälisen kentän yhteydet olisivat helposti tarjolla maakuntien elinkeinoelämälle ja asukkaille.

Suomi tarvitsee hyviä lentoyhteyksiä

Suomalaiset yritykset hyötyvät tällä hetkellä äärettömän paljon siitä, että Helsinki-Vantaasta on kehittynyt lentoliikenteen kansainvälinen hubi.

Keski-Euroopasta katsottuna Suomi on saari, jonne pääsee kätevästi vain lentämällä. Vain lentämällä voi hoitaa päivässä sen, mihin laivalla kuluisi viikko.

Monissa muissa maissa – edes Ruotsissa – tilanne ei ole lentämisen välttämättömyyden osalta niin kriittinen. Juutinrauman sillan kautta Ruotsista pääsee Manner-Eurooppaan ja junalla suoraan Kööpenhaminan lentoasemalle.

Se, että lentovero on Ruotsissakin päätetty perua, kannustaa keskittymään jo olemassa oleviin kansainvälisiin järjestelmiin uusien kansallisten ratkaisujen sijaan.

Ympäristönkin kannalta pelkästään Suomea koskeva lentovero olisi tehoton ja kokonaisvaikutuksiltaan jopa negatiivinen ratkaisu. Helsinki-Vantaan kautta kulkee suorin ja nopein reitti Euroopasta Aasiaan. Suomen ilmatila ei ole ruuhkainen, joten meillä koneet voivat laskeutua vähäpäästöisellä jatkuvan liu’un menetelmällä. Suomen lentovero ohjaisi Euroopan ja Aasian välistä vaihtoliikennettä pidemmille reiteille sekä käyttämään lentoyhtiöitä ja lentoasemia, jotka ovat ympäristötehokkuudessa meitä huonompia.

Lentoala näyttää jo globaalia esimerkkiä muille toimialoille

EU:n päästökauppa on ollut toiminnassa lentoliikenteen osalta jo seitsemän vuotta vuodesta 2012 alkaen. Päästökauppa on perustaltaan toimiva järjestelmä, vaikka päästöoikeuksien hinnanmuodostuksessa ja markkinadynamiikassa on vielä parannettavaa.

Lentoliikenteen maailmanlaajuinen päästöjärjestelmä CORSIA puolestaan astuu voimaan vuonna 2021. CORSIAssa valtiot ja lentoyhtiöt ovat sitoutuneet kompensoimaan lentoliikenteen aiheuttamia päästöjä ja ostamaan vuoden 2020 tason ylittävät päästöoikeudet markkinoilta. Alan oma pitkän aikavälin tavoite on lisäksi puolittaa hiilipäästönsä 2050 mennessä. Ratkaisu on radikaali: on ainutlaatuisen hienoa, että toimiala on ottanut itse vastuuta tilanteesta.

Samalla se antaa esimerkin muille toimialoille: näin ilmastonmuutoksen asettamia haasteita kyetään hoitamaan yhdessä ilman alan herkkää dynamiikkaa sekoittavia verotuksellisia ratkaisuja.

Keskustelu lentoalan päästökehityksestä on tehokkainta kansainvälisillä areenoilla. Jos ohjaavia mekanismeja rakennetaan, niiden tulisi kannustaa toimijoita, jotka ovat vastuullisia ja toimivat ympäristötehokkaasti. Mahdollisesti tarvitaan myös mekanismeja, joilla huonon ympäristötehokkuuden ratkaisuja saataisiin nopeammin pois markkinoilta.

Vastaavat ratkaisut ovat yhtä lailla tarpeen myös muilla toimialoilla – niillä, jotka vastaavat lopuista 97–98 prosentista maailman kasvihuonekaasupäästöjä.

Sekä lentoyhtiöt että lentoasemayhtiöt ovat aktiivisesti kehittäneet omaa toimintaansa vastuullisemmaksi. Finavian lentokenttäverkostoon kuuluva Helsinki-Vantaa on jo hiilineutraali, ja vuonna 2020 yhtiön kaikki lentoasemat tulevat olemaan hiilineutraaleja. Ympäristövastuu on osa kaikkea toimintaamme, ja se näkyy esimerkiksi aurinkoenergian, jätteestä ja tähteistä valmistetun uusiutuvan dieselin, tuulisähkön, maalämmön ja LED-valaistuksen käytössä. Uudet rakennushankkeemme toteutetaan ympäristötehokkaasti ja omien liikematkojemme hiilijalanjälki kompensoidaan.

Katso Hyvien asioiden ketju -video Finavian vastuullisuudesta.

Hyvien asioiden ketju -boilerplate

 

Kehitys